Kohti ekososiaalisen sivistyksen sävyttämää varhaiskasvatusta
Peura, Hanna-Maria (2020)
Peura, Hanna-Maria
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149030
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö taustoineen, tavoitteineen ja tarkoituksineen voidaan tiivistää kahteen toiveeseen: että maailma pelastuisi ja että ihmiskunta säilyisi. Varhaiskasvatuksella edistetään jälkipolvien kasvua, kehitystä ja oppimista. Esitettyjen toiveiden toteutumiseksi tarvitaan varhaiskasvatuksen painotusten ja laadullisuuksien muuntamista toiminnan arvoperustan mukaisiksi. Varhaiskasvatus tapahtuu tässä hetkessä, mutta se saa orientaationsa tulevaisuudesta; kasvatus on työtä lapsen, yhteisön ja lopulta ihmiskunnan edun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi ja varmistamiseksi. Kahta suurta toivetta mielessä pitäen lähestytään tässä opinnäytetyössä aihetta ja tarkastellaan sitä pienen esimerkin sekä siihen liittyvän ja sitä selittävän aineiston avulla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia valmiuksia varhaiskasvatuksen henkilöstöllä ja erityisesti sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla on ekososiaalisen sivistyksen perustan luomiseen ja miten he näitä valmiuksiaan työssään hyödyntävät. Tarkoituksena oli kartoittaa, miten esimerkiksi kestävän elämäntavan periaatteita noudatetaan tai sovelletaan varhaiskasvatustoiminnassa. Lisäksi työssä tavoiteltiin mielikuvaa siitä, millaista visiota tulevaisuudesta varhaiskasvatustoiminnalla toteutetaan ja millaisia selviytymis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lapset voivat saavuttaa varhaiskasvatuksen myötä elämään muuttuvassa, monimutkaistuvassa ja ennalta arvaamattomassa maailmassa. Näitä aiheita lähestytään ja avataan myös opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä.
Tutkimuksellinen aineisto kerättiin neljästä Hyvinkään kunnallisesta päiväkodista eläytymismenetelmää hyödyntäen ja soveltaen. Aineistoa tuotti varhaiskasvatuksen henkilöstö omissa työtiimeissään yhteistoiminnallisesti. 16 varhaiskasvatustiimiä eli yhteensä 48 vastaajaa tuottivat aineistoa. Aineiston teemoittelun ja tyypittelyn kautta on päädytty tuottamaan täydentävää tulkintaa apuna käyttäen tyyppikertomuksia sekä tiivistelmiä keskeisistä aiheista. Tulokset ilmentävät mahdollisuuksia ja mahdollisia tapoja toimia. Tärkeimmät teemat ekososiaalisen sivistyksen edistämiseksi liittyvät aineiston perusteella kulutustietoisuuteen, myönteisen luontosuhteen vahvistamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Ekososiaalisen sivistyksen perustan luomista saattavat estää varhaiskasvattajan kokemat riittämättömyyden tunteet, välinpitämättömyys ja vastuuttomuus sekä arvopainotusten suuntautuminen toisaalle.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatustoiminnan kehittämisessä kohti kattavampia ja mielikuvituksellisempia tapoja tuottaa ekososiaalista sivistystä. Tämän opinnäytetyön tulokset voivat johdattaa luomaan ja jakamaan visioita tavoiteltavasta tulevaisuudesta kasvatusyhteistyön suunnannäyttäjiksi. Elämme nyt aikakautta, jolloin on luotava ja otettava käyttöön yhä vaikuttavampia menetelmiä ekokatastrofin välttämiseksi ja ihmiskunnan hyvinvoinnin tasavertaisen jakaantumisen edistämiseksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia valmiuksia varhaiskasvatuksen henkilöstöllä ja erityisesti sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla on ekososiaalisen sivistyksen perustan luomiseen ja miten he näitä valmiuksiaan työssään hyödyntävät. Tarkoituksena oli kartoittaa, miten esimerkiksi kestävän elämäntavan periaatteita noudatetaan tai sovelletaan varhaiskasvatustoiminnassa. Lisäksi työssä tavoiteltiin mielikuvaa siitä, millaista visiota tulevaisuudesta varhaiskasvatustoiminnalla toteutetaan ja millaisia selviytymis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lapset voivat saavuttaa varhaiskasvatuksen myötä elämään muuttuvassa, monimutkaistuvassa ja ennalta arvaamattomassa maailmassa. Näitä aiheita lähestytään ja avataan myös opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä.
Tutkimuksellinen aineisto kerättiin neljästä Hyvinkään kunnallisesta päiväkodista eläytymismenetelmää hyödyntäen ja soveltaen. Aineistoa tuotti varhaiskasvatuksen henkilöstö omissa työtiimeissään yhteistoiminnallisesti. 16 varhaiskasvatustiimiä eli yhteensä 48 vastaajaa tuottivat aineistoa. Aineiston teemoittelun ja tyypittelyn kautta on päädytty tuottamaan täydentävää tulkintaa apuna käyttäen tyyppikertomuksia sekä tiivistelmiä keskeisistä aiheista. Tulokset ilmentävät mahdollisuuksia ja mahdollisia tapoja toimia. Tärkeimmät teemat ekososiaalisen sivistyksen edistämiseksi liittyvät aineiston perusteella kulutustietoisuuteen, myönteisen luontosuhteen vahvistamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Ekososiaalisen sivistyksen perustan luomista saattavat estää varhaiskasvattajan kokemat riittämättömyyden tunteet, välinpitämättömyys ja vastuuttomuus sekä arvopainotusten suuntautuminen toisaalle.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatustoiminnan kehittämisessä kohti kattavampia ja mielikuvituksellisempia tapoja tuottaa ekososiaalista sivistystä. Tämän opinnäytetyön tulokset voivat johdattaa luomaan ja jakamaan visioita tavoiteltavasta tulevaisuudesta kasvatusyhteistyön suunnannäyttäjiksi. Elämme nyt aikakautta, jolloin on luotava ja otettava käyttöön yhä vaikuttavampia menetelmiä ekokatastrofin välttämiseksi ja ihmiskunnan hyvinvoinnin tasavertaisen jakaantumisen edistämiseksi.