Voiko vapaaehtoistehtävästä antaa potkut? Tutkimus vapaaehtoistehtävien päättymisestä partiossa
Kamppari, Elina (2020)
Kamppari, Elina
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149024
Tiivistelmä
Vapaaehtoistyötä ja vapaaehtoisia on tutkittu Suomessa paljon. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet vapaaehtoistehtävän loppuminen ennen sen virallista päättymisaikaa ja vapaaehtoisen irtisanominen tehtävästään. Näistä teemoista ei myöskään juuri puhuta järjestömaailmassa.
Työn pääkysymyksinä on ollut selvittää partion kontekstissa kuinka yleistä vapaaehtoistehtävän lopettaminen ennen sen virallista päättymisaikaa on ja voiko vapaaehtoisen irtisanoa tehtävästään? Mitkä syyt tehtävän lopettamiseen tai irtisanomiseen ovat vaikuttaneet ja miten tehtävän päättyminen tai tehtävästä irtisanominen olisi voitu estää?
Työn tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja siihen, mitä partiossa voitaisiin tehdä, jotta vapaaehtoiset jättäisivät vapaaehtoistehtäviään vähemmän kesken ja jotta vapaaehtoistehtävästä irtisanomista tapahtuisi mahdollisimman vähän.
Tietoperustana on käytetty vapaaehtoistyötä ja vapaaehtoisten johtamista käsitteleviä teoksia ja tutkimuksia sekä Suomen Partiolaisten tuottamia materiaaleja ja tutkimuksia. Tietoperustassa käsitellään vapaaehtoistyötä ja vapaaehtoisten johtamista useammasta eri näkökulmasta ja paneudutaan vapaaehtoisten motivaatioon sekä vapaaehtoistyössä syntyviin ristiriitatilanteisiin.
Aineistonkeruumenetelminä on käytetty sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Laadullisena tutkimuksena on toteutettu teemahaastatteluita ja määrällisenä kyselytutkimus.
Työn selkeä tulos on, että partion vapaaehtoistehtävän kesken jättäminen on olemassa oleva ilmiö. Ja vaikka suurimmassa osassa tapauksissa vapaaehtoinen on itse lähtenyt tehtävästään, myös tehtävästä irtisanomista on tapahtunut. Vapaaehtoistehtävä on päätetty usein henkilökohtaisista syistä tai ajanpuutteen vuoksi. Syynä ovat olleet usein myös motivaatiopula ja henkilökemiaongelmat. Irtisanotuksi tulleet henkilöt kokivat suurimmaksi syyksi irtisanomiseen henkilökemiaongelmat toisten vapaaehtoisten kanssa. Toisen henkilön irtisanoneet henkilöt kokivat, että useimmiten syy oli siinä, että irtisanottu vapaaehtoinen jätti sovittuja asioita tekemättä.
Tutkimuksessa esiin tulleet irtisanomistilanteet olisi voitu estää monessa kohtaa, jos tekijöitä olisi ollut enemmän, vapaaehtoistehtävässä olisi keskusteltu enemmän ja aiemmin, ristiriitatilanteet olisi hoidettu paremmin ja vapaaehtoisten esihenkilö olisi saanut enemmän tukea tilanteisiin. Tutkimusaineistosta käy myös ilmi, että kaikkia irtisanomis- ja lähtemistilanteita ei olisi voinut estää mitenkään.
Työn tuloksena on syntynyt huoneentaulu vapaaehtoisten parempaan johtamiseen partiossa. Tämä työ auttaa paitsi partiota, myös kaikkia muita järjestöjä, huomioimaan työssä käsitellyt teemat paremmin vapaaehtoisten johtamisessa. Tavoitteena on, että työ rohkaisee keskustelemaan sekä vapaaehtoistehtävän päättymiseen johtavista syistä että vapaaehtoisten välisistä ristiriitatilanteista nykyistä avoimemmin.
Työn pääkysymyksinä on ollut selvittää partion kontekstissa kuinka yleistä vapaaehtoistehtävän lopettaminen ennen sen virallista päättymisaikaa on ja voiko vapaaehtoisen irtisanoa tehtävästään? Mitkä syyt tehtävän lopettamiseen tai irtisanomiseen ovat vaikuttaneet ja miten tehtävän päättyminen tai tehtävästä irtisanominen olisi voitu estää?
Työn tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja siihen, mitä partiossa voitaisiin tehdä, jotta vapaaehtoiset jättäisivät vapaaehtoistehtäviään vähemmän kesken ja jotta vapaaehtoistehtävästä irtisanomista tapahtuisi mahdollisimman vähän.
Tietoperustana on käytetty vapaaehtoistyötä ja vapaaehtoisten johtamista käsitteleviä teoksia ja tutkimuksia sekä Suomen Partiolaisten tuottamia materiaaleja ja tutkimuksia. Tietoperustassa käsitellään vapaaehtoistyötä ja vapaaehtoisten johtamista useammasta eri näkökulmasta ja paneudutaan vapaaehtoisten motivaatioon sekä vapaaehtoistyössä syntyviin ristiriitatilanteisiin.
Aineistonkeruumenetelminä on käytetty sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Laadullisena tutkimuksena on toteutettu teemahaastatteluita ja määrällisenä kyselytutkimus.
Työn selkeä tulos on, että partion vapaaehtoistehtävän kesken jättäminen on olemassa oleva ilmiö. Ja vaikka suurimmassa osassa tapauksissa vapaaehtoinen on itse lähtenyt tehtävästään, myös tehtävästä irtisanomista on tapahtunut. Vapaaehtoistehtävä on päätetty usein henkilökohtaisista syistä tai ajanpuutteen vuoksi. Syynä ovat olleet usein myös motivaatiopula ja henkilökemiaongelmat. Irtisanotuksi tulleet henkilöt kokivat suurimmaksi syyksi irtisanomiseen henkilökemiaongelmat toisten vapaaehtoisten kanssa. Toisen henkilön irtisanoneet henkilöt kokivat, että useimmiten syy oli siinä, että irtisanottu vapaaehtoinen jätti sovittuja asioita tekemättä.
Tutkimuksessa esiin tulleet irtisanomistilanteet olisi voitu estää monessa kohtaa, jos tekijöitä olisi ollut enemmän, vapaaehtoistehtävässä olisi keskusteltu enemmän ja aiemmin, ristiriitatilanteet olisi hoidettu paremmin ja vapaaehtoisten esihenkilö olisi saanut enemmän tukea tilanteisiin. Tutkimusaineistosta käy myös ilmi, että kaikkia irtisanomis- ja lähtemistilanteita ei olisi voinut estää mitenkään.
Työn tuloksena on syntynyt huoneentaulu vapaaehtoisten parempaan johtamiseen partiossa. Tämä työ auttaa paitsi partiota, myös kaikkia muita järjestöjä, huomioimaan työssä käsitellyt teemat paremmin vapaaehtoisten johtamisessa. Tavoitteena on, että työ rohkaisee keskustelemaan sekä vapaaehtoistehtävän päättymiseen johtavista syistä että vapaaehtoisten välisistä ristiriitatilanteista nykyistä avoimemmin.