Enterohemorragisen Eshcerichia colin tunnistaminen SHIBAM-maljalta
Sassi, Minna (2020)
Sassi, Minna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005148978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005148978
Tiivistelmä
Shiga-toksiinia tuottava enterohemorraginen Esherichia coli (EHEC) on rajuja suolistotulehduksia ja veriripulia aiheuttava bakteeri, joka pahimmillaan saattaa johtaa munuaisten toimintahäiriöihin, hemolyyttis-ureemiseen oireyhtymään (HUS) ja jopa kuolemaan.
EHEC-bakteeri on zoonoottinen, eli infektio voi tarttua eläimestä ihmiseen ja toisin päin. EHEC-bakteerin säilymönä toimivat erityisesti nautojen, mutta myös lampaiden, vuohien ja jopa lintujen suolisto. Tartunnan lähteinä yleensä toimivat ulosteella kontaminoitunut pastöroimaton maito tai vihannekset, raaka tai huonosti kypsennetty liha ja myös ristikontaminaation kautta bakteeri voi joutua veteen tai muihin elintarvikkeisiin. Tartunta leviää hel-posti myös käsien välityksellä henkilöstä toiseen, vain 10–100 bakteeria riittää aiheuttamaan infektion.
EHEC-bakteerin aiheuttama tauti luokitellaan yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi ja kuuluu turvaluokan 3 mikrobeihin. Tartunnasta on ilmoitettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin.
Opinnäytetyö toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijamikrobiologian yksikössä. Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa EHEC-bakteerin tunnistamista maljalta ja näin nopeuttaa hidasta ja monivaiheista työnkulkua.
Työssä testattiin 27 kappaletta sekaviljelmänä tulleita kantoja, jotka viljeltiin kaupalliselle SHIBAM-maljalle ja analysoitiin vielä PCR-menetelmällä. Seitsemästä näytteestä saatiin EHEC-bakteeri eristettyä. Vaikka oikean pesäkkeen tunnistaminen oli edelleen haastavaa, EHEC-bakteerin vaihtelevan morfologian takia, olivat pesäkkeet kuitenkin helpommin tunnistettavia kuin ORI-maljalla. SHIBAM-maljaa voisi jatkossa hyödyntää haastavien kantojen eristämisessä.
EHEC-bakteeri on zoonoottinen, eli infektio voi tarttua eläimestä ihmiseen ja toisin päin. EHEC-bakteerin säilymönä toimivat erityisesti nautojen, mutta myös lampaiden, vuohien ja jopa lintujen suolisto. Tartunnan lähteinä yleensä toimivat ulosteella kontaminoitunut pastöroimaton maito tai vihannekset, raaka tai huonosti kypsennetty liha ja myös ristikontaminaation kautta bakteeri voi joutua veteen tai muihin elintarvikkeisiin. Tartunta leviää hel-posti myös käsien välityksellä henkilöstä toiseen, vain 10–100 bakteeria riittää aiheuttamaan infektion.
EHEC-bakteerin aiheuttama tauti luokitellaan yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi ja kuuluu turvaluokan 3 mikrobeihin. Tartunnasta on ilmoitettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin.
Opinnäytetyö toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijamikrobiologian yksikössä. Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa EHEC-bakteerin tunnistamista maljalta ja näin nopeuttaa hidasta ja monivaiheista työnkulkua.
Työssä testattiin 27 kappaletta sekaviljelmänä tulleita kantoja, jotka viljeltiin kaupalliselle SHIBAM-maljalle ja analysoitiin vielä PCR-menetelmällä. Seitsemästä näytteestä saatiin EHEC-bakteeri eristettyä. Vaikka oikean pesäkkeen tunnistaminen oli edelleen haastavaa, EHEC-bakteerin vaihtelevan morfologian takia, olivat pesäkkeet kuitenkin helpommin tunnistettavia kuin ORI-maljalla. SHIBAM-maljaa voisi jatkossa hyödyntää haastavien kantojen eristämisessä.