Ei muutosjohtamista, vaan johtamisen muutos
Vilhonen, Lauraelina (2020)
Vilhonen, Lauraelina
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051410163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051410163
Tiivistelmä
Muutos on jatkuvaa. Yhteiskunta muuttuu ja samalla yhteiskuntaa ylläpitävät elementit muuttuvat. Samoin käy organisaatioissa. Aika muuttaa ihmistä ja sen kautta ihmisten johtamia organisaatioita. Muutoksen kautta on mahdollisuus myös uudistumiselle, jota tarvitaan, jotta toiminnassa säilyy virkeys ja innostus. Tärkeäksi tutkimuksen tekee se, että tutkittavan organisaation ja johtamisen muutosta on lähdetty tämän tutkimuksen kautta hakemaan organisaation henkilöstön näkökulmasta eikä organisaation johdon näkökulmasta katsoen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tutkittavan organisaation henkilöstön näkemyksiä organisaation johtamisesta. Työssä kuvataan henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia organisaatiosta, toiminnan toteuttamiseen vaikuttavista tekijöistä sekä organisaation johtamiseen liittyvistä osa-alueista, joihin toivotaan muutosta ja uutta ajattelua. Työn tavoitteena on tuoda tietoa organisaation johtamisen kehittämiseksi ja työstä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää johtamisen suunnittelutyössä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisilla menetelmillä. Aineisto kerättiin pääosin yksilöhaastatteluin, mutta myös ryhmähaastatteluin ja kirjeitse. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä, joka mahdollistaa erilaisten aineistojen analysoinnin, niin että tutkija samalla kuvaa niitä tiivistäen aineistoa, pyrkimyksenään kuvata tutkittavia ilmiöitä yleistävästi.
Opinnäytetyön teoreettinen osuus käsittelee muutosta, sen käynnistäviä tekijöitä, tarkoitusta, etenemistä ja siihen suhtautumista. Strategista suunnittelua ja suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä, mutta myös strategian vaikutusta organisaation maineelle. Johtamista tarkasteltiin eri näkökulmista eettisenä ratkaisuna kohdistuen yksilöön ja ryhmiin, huomioon ottaen itseohjautuvuuden, luovuuden ja innovatiivisuuden tuoman lisän organisaatiolle sekä kommunikaation.
Tutkimuksesta selvisi, että organisaatiossa käytössä oleva tiimirakenne on toimiva. Ihmiset pääsevät vaikuttamaan omaan työhönsä, suunnittelemaan ja kehittämään asiakastyön palveluita. Keskusteluyhteys on suoraa ja avointa. Toiveena tulevaisuudelle haastateltavat toivoivat lisää yhteistä suunnittelua, organisaatiorakenteen mataloittamista, päätöksenteon jakamista ja uutta ajattelua koskien organisaation markkinointia, verkostoitumista ja brändiä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tutkittavan organisaation henkilöstön näkemyksiä organisaation johtamisesta. Työssä kuvataan henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia organisaatiosta, toiminnan toteuttamiseen vaikuttavista tekijöistä sekä organisaation johtamiseen liittyvistä osa-alueista, joihin toivotaan muutosta ja uutta ajattelua. Työn tavoitteena on tuoda tietoa organisaation johtamisen kehittämiseksi ja työstä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää johtamisen suunnittelutyössä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisilla menetelmillä. Aineisto kerättiin pääosin yksilöhaastatteluin, mutta myös ryhmähaastatteluin ja kirjeitse. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä, joka mahdollistaa erilaisten aineistojen analysoinnin, niin että tutkija samalla kuvaa niitä tiivistäen aineistoa, pyrkimyksenään kuvata tutkittavia ilmiöitä yleistävästi.
Opinnäytetyön teoreettinen osuus käsittelee muutosta, sen käynnistäviä tekijöitä, tarkoitusta, etenemistä ja siihen suhtautumista. Strategista suunnittelua ja suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä, mutta myös strategian vaikutusta organisaation maineelle. Johtamista tarkasteltiin eri näkökulmista eettisenä ratkaisuna kohdistuen yksilöön ja ryhmiin, huomioon ottaen itseohjautuvuuden, luovuuden ja innovatiivisuuden tuoman lisän organisaatiolle sekä kommunikaation.
Tutkimuksesta selvisi, että organisaatiossa käytössä oleva tiimirakenne on toimiva. Ihmiset pääsevät vaikuttamaan omaan työhönsä, suunnittelemaan ja kehittämään asiakastyön palveluita. Keskusteluyhteys on suoraa ja avointa. Toiveena tulevaisuudelle haastateltavat toivoivat lisää yhteistä suunnittelua, organisaatiorakenteen mataloittamista, päätöksenteon jakamista ja uutta ajattelua koskien organisaation markkinointia, verkostoitumista ja brändiä.