”Hassua puhua kikkeleistä” : 8.-luokkalaisten käsityksiä ikäistensä seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta
Konttila, Anna; Könni, Marjut; Määttä, Katariina; Pirnes, Hannariikka; Pöyliö, Mari (2020)
Konttila, Anna
Könni, Marjut
Määttä, Katariina
Pirnes, Hannariikka
Pöyliö, Mari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138727
Tiivistelmä
Nuoren seksuaalisuus on aiheena merkittävä sekä aina ajankohtainen. On tärkeää saada tutkittua tietoa nuorten käsityksistä seksuaalisuudesta ja seksuaali-identiteetin muovautumisesta, jotta heitä voitaisiin tukea oikea-aikaisesti ja heille osattaisiin tarjota mielekästä tietoa seksuaalisuudesta. Opinnäytetyömme lähtökohtana oli yhteistyöprojekti Kempeleen Kirkonkylän yläkoulun kanssa, jossa kartoitimme 8.-luokkalaisten käsityksiä ikäistensä seksuaalisuudesta sekä koulun seksuaalikasvatuksesta. Tavoitteenamme tällä opinnäytetyöllä oli saada tietoa, jonka avulla on mahdollista kehittää ja kohdentaa seksuaalikasvatusta yläkoulun puolella. Projekti lisää avoimuutta seksuaalisuuden käsittelyyn ja antaa hyvän pohjan muovata seksuaalikasvatusta nykynuorten tarpeita vastaavaksi.
Tutkimme nuorten käsityksiä ja toiveita laadullisen tutkimusmenetelmän avulla. Keräsimme aineiston koululla toteutettavan toimintapäivän aikana learning cafe -menetelmän avulla. Teimme aineiston analyysin deduktiivis-induktiivisella sisällönanalyysillä, jonka toteutimme kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vaiheena oli pelkistäminen, toisena ryhmittely ja viimeisenä abstrahointi eli käsitteellistäminen.
Tutkimustuloksiksi muodostui neljä pääluokkaa, joita ovat; nuorten käsityksiä seksuaalisuudesta, seksuaalikasvatus nuorten kokemana, nuorten tietolähteet ja mielenkiintoinen seksuaalikasvatus ja nuorten ideat. Tutkimuksen tuloksista nousi esille, että 8.-luokkalaiset saavat tietoa seksuaalisuudesta pääosin sosiaalisen median kautta sekä läheisten ja terveydenhoitajan kanssa keskustelemalla. Seurustelu, sukupuoli ja keholliset ominaisuudet sekä toiminnot nousivat vahvasti esille kysyttäessä seksuaalisuuteen kuuluvia asioita. Seksuaalikasvatustuntien sisällön kehittämisehdotuksia oli niukanlaisesti. Suuri osa nuorista toivoi saavansa tunneilta yksinkertaista täsmätietoa esimerkiksi ehkäisystä, seksistä, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolielimistä. Toiveet kohdistuivat kokonaisvaltaiseen seksuaalikasvatukseen, jossa nuoret toivoivat seksuaalikasvatuksessa otettavan huomioon myös ihmissuhteet ja luonnollisen asennoitumisen aiheeseen.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että nuorten mielestä seksuaalisuus on aiheena mielenkiintoinen, mutta koulun seksuaalikasvatus on heidän mielestään tylsää tai ei vastaa heidän odotuksiaan. Vaikka internet ja sosiaalinen media vaikuttavat suurelta osin nuorten käsityksiin ja tietämykseen seksuaalisuudesta, koulun terveydenhoitaja on edelleen merkittävä seksuaalisuuden tietolähde. Jatkotutkimuksena voisikin tutkia tarkemmin seksuaalikasvatuksen oppituntien sisältöä ja minkälainen opetus edistäisi nuorten oppimista sekä toiveiden toteutumista. Myös vertaileva tutkimus, jossa nuoret vastaisivat itsenäisesti, kirjallisesti kysymyksiin, voisi olla tarpeellinen.
Tutkimme nuorten käsityksiä ja toiveita laadullisen tutkimusmenetelmän avulla. Keräsimme aineiston koululla toteutettavan toimintapäivän aikana learning cafe -menetelmän avulla. Teimme aineiston analyysin deduktiivis-induktiivisella sisällönanalyysillä, jonka toteutimme kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vaiheena oli pelkistäminen, toisena ryhmittely ja viimeisenä abstrahointi eli käsitteellistäminen.
Tutkimustuloksiksi muodostui neljä pääluokkaa, joita ovat; nuorten käsityksiä seksuaalisuudesta, seksuaalikasvatus nuorten kokemana, nuorten tietolähteet ja mielenkiintoinen seksuaalikasvatus ja nuorten ideat. Tutkimuksen tuloksista nousi esille, että 8.-luokkalaiset saavat tietoa seksuaalisuudesta pääosin sosiaalisen median kautta sekä läheisten ja terveydenhoitajan kanssa keskustelemalla. Seurustelu, sukupuoli ja keholliset ominaisuudet sekä toiminnot nousivat vahvasti esille kysyttäessä seksuaalisuuteen kuuluvia asioita. Seksuaalikasvatustuntien sisällön kehittämisehdotuksia oli niukanlaisesti. Suuri osa nuorista toivoi saavansa tunneilta yksinkertaista täsmätietoa esimerkiksi ehkäisystä, seksistä, sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolielimistä. Toiveet kohdistuivat kokonaisvaltaiseen seksuaalikasvatukseen, jossa nuoret toivoivat seksuaalikasvatuksessa otettavan huomioon myös ihmissuhteet ja luonnollisen asennoitumisen aiheeseen.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että nuorten mielestä seksuaalisuus on aiheena mielenkiintoinen, mutta koulun seksuaalikasvatus on heidän mielestään tylsää tai ei vastaa heidän odotuksiaan. Vaikka internet ja sosiaalinen media vaikuttavat suurelta osin nuorten käsityksiin ja tietämykseen seksuaalisuudesta, koulun terveydenhoitaja on edelleen merkittävä seksuaalisuuden tietolähde. Jatkotutkimuksena voisikin tutkia tarkemmin seksuaalikasvatuksen oppituntien sisältöä ja minkälainen opetus edistäisi nuorten oppimista sekä toiveiden toteutumista. Myös vertaileva tutkimus, jossa nuoret vastaisivat itsenäisesti, kirjallisesti kysymyksiin, voisi olla tarpeellinen.