Palvelusetelien käyttöönottokokemukset Kuopion aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa
Winter, Katja-Maarit (2020)
Winter, Katja-Maarit
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138724
Tiivistelmä
Opinnäytetyö liittyy Kuopion kaupungin aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa 1.6.2018 aloitettuun palveluseteli- kokeilupilottiin, jonka avulla haluttiin parantaa asiakkaan osallisuuden ja valinnan mahdollisuuksia palveluntuottajan valinnassa sekä parantaa palvelujen saatavuutta. Palveluseteliä on käytetty sosiaalityössä jo aiemmin, mutta tutkittua tietoa palvelusetelien käytöstä sosiaalisen kuntoutuksen asiakaskohderyhmässä ei ole. Tällä opinnäytetyöllä haluttiin vastata tähän tarpeeseen.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus palveluseteleiden käyttöönotosta sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa Kuopiossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa palvelusetelijärjestelmän toimivuudesta, eli miten palvelusetelijärjestelmä aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen asiakaskohderyhmän kanssa työskennellessä toimii sekä millaisia mahdollisia haasteita ja kehittämistarpeita järjestelmän myötä ilmenee.
Opinnäytetyön aineiston keräämisessä ja analyysissa käytettiin sähköistä Surveypal -järjestelmää. Tutkimuksen luotettavuuden ja kattavuuden kannalta tutkimus toteutettiin kolmikantatutkimuksena kaikkien palvelusetelijärjestelmään liittyvien osapuolten näkökulmien ja kokemusten esille tuomiseksi. Kyselyn kohderyhmäksi valikoitui siten sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa olevat asiakkaat, asiakkaita palveluihin ohjaavat tahot sekä palveluntuottajat. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten kautta voitiin osoittaa, että niin sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden, palveluihin lähettävien tahojen sekä palveluntuottajien kokemuksen mukaan palveluseteleiden käyttö sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa lisäsi asiakkaan osallisuutta, sekä palveluun sitoutumista. Asiakkaan itse ollessa mukana oman palvelunsa suunnittelussa, asiakkaalle voitiin tarjota palvelu- tai osallistumismahdollisuus, johon asiakas itse on motivoitunut ja mihin on voinut tuntea voivansa sitoutua. Oman valinnan mahdollisuuden kautta asiakas on voinut löytää juuri omiin tavoitteisiinsa sopivan palvelun, mihin osallistumisen on nähty antavan asiakkaille uusia näköaloja, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti palvelun ulkopuoliseen elämään ja on auttanut asiakasta etenemään omassa kuntoutumisprosessissaan.
Kehittämistarpeita tutkimuksen tulosten mukaan ilmeni informaation kulussa asiakkaille sekä asiakkaita palveluihin ohjaavien tahojen ja palveluntuottajien välillä. Lisäksi palvelusetelijärjestelmän teknistä toteutusta pidettiin palveluihin lähettävien tahojen kannalta aikaa vievänä ja raskaana.
Sosiaalisen kuntoutuksen (1301/2014 §17) tavoitteisiin nähden, jossa sosiaalista kuntoutusta järjestettäessä on keskeistä osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen, palvelusetelien käyttäminen palvelujen hankkimiseen kaupungin omien toimintojen ulkopuolelta on soveltunut hyvin. Voidaankin todeta, että muutamista haasteista huolimatta palveluseteleiden käyttäminen sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisessä näyttäytyy käyttökelpoisena menetelmänä.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus palveluseteleiden käyttöönotosta sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa Kuopiossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa palvelusetelijärjestelmän toimivuudesta, eli miten palvelusetelijärjestelmä aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen asiakaskohderyhmän kanssa työskennellessä toimii sekä millaisia mahdollisia haasteita ja kehittämistarpeita järjestelmän myötä ilmenee.
Opinnäytetyön aineiston keräämisessä ja analyysissa käytettiin sähköistä Surveypal -järjestelmää. Tutkimuksen luotettavuuden ja kattavuuden kannalta tutkimus toteutettiin kolmikantatutkimuksena kaikkien palvelusetelijärjestelmään liittyvien osapuolten näkökulmien ja kokemusten esille tuomiseksi. Kyselyn kohderyhmäksi valikoitui siten sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa olevat asiakkaat, asiakkaita palveluihin ohjaavat tahot sekä palveluntuottajat. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten kautta voitiin osoittaa, että niin sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden, palveluihin lähettävien tahojen sekä palveluntuottajien kokemuksen mukaan palveluseteleiden käyttö sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa lisäsi asiakkaan osallisuutta, sekä palveluun sitoutumista. Asiakkaan itse ollessa mukana oman palvelunsa suunnittelussa, asiakkaalle voitiin tarjota palvelu- tai osallistumismahdollisuus, johon asiakas itse on motivoitunut ja mihin on voinut tuntea voivansa sitoutua. Oman valinnan mahdollisuuden kautta asiakas on voinut löytää juuri omiin tavoitteisiinsa sopivan palvelun, mihin osallistumisen on nähty antavan asiakkaille uusia näköaloja, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti palvelun ulkopuoliseen elämään ja on auttanut asiakasta etenemään omassa kuntoutumisprosessissaan.
Kehittämistarpeita tutkimuksen tulosten mukaan ilmeni informaation kulussa asiakkaille sekä asiakkaita palveluihin ohjaavien tahojen ja palveluntuottajien välillä. Lisäksi palvelusetelijärjestelmän teknistä toteutusta pidettiin palveluihin lähettävien tahojen kannalta aikaa vievänä ja raskaana.
Sosiaalisen kuntoutuksen (1301/2014 §17) tavoitteisiin nähden, jossa sosiaalista kuntoutusta järjestettäessä on keskeistä osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen, palvelusetelien käyttäminen palvelujen hankkimiseen kaupungin omien toimintojen ulkopuolelta on soveltunut hyvin. Voidaankin todeta, että muutamista haasteista huolimatta palveluseteleiden käyttäminen sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisessä näyttäytyy käyttökelpoisena menetelmänä.