Asukkaiden osallistaminen kiertotalouteen Nokian kaupungissa
Vermaete, Tiina (2020)
Vermaete, Tiina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128567
Tiivistelmä
Nokia on Pirkanmaalla sijaitseva noin 33 000 asukkaan kaupunki, joka on viime vuosina panostanut voimakkaasti kiertotalousalan yritysten toimintamahdollisuuksien luomiseen. Opinnäytetyön tarkoitus oli laajentaa tätä näkökulmaa selvittämällä keinoja viestiä kiertotaloudesta myös Nokian kaupungin asukkaille ja lisäämällä heidän osallisuuttaan.
Kehittämistyössä tutkittiin asukkaiden osallistamistyön keinoja, painopistealueita sekä keskeisimpiä kumppaneita ja verkostoja. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kiertotalouden, osallisuuden, verkostoitumisen ja ympäristökasvatuksen teemoista. Itse kehittämistyö on toimintatutkimuksellinen kehittämishanke, joka toteutettiin pääasiallisesti osallistavana toimintatutkimuksena. Aihetta lähestyttiin sekä asiantuntijahaastattelujen että erilaisten lasten, nuorten ja aikuisten osallisuutta edistävien hankkeiden kehittämisen, toteuttamisen ja tutkimisen kautta. Ajallisesti kehittämistoimet toteutettiin lokakuun 2018 ja maaliskuun 2020 välisenä aikana.
Työn perusteella tärkeimpänä osallistamistyön kohteena voidaan nähdä lapset ja nuoret. Kuitenkin myös aikuisten valistukseen on syytä panostaa nykyistä enemmän. Termistöllä, kuten kiertotalous, tai kestävä kehitys, ei osallistamistyössä todettu olevan merkitystä. Kiertotalouden teemoja tulee kuitenkin lähestyä näkökulmista, jotka ovat asukkaille helposti lähestyttäviä ja heidän arkeensa kuuluvia. Suunnitellun ja kohdennetun viestinnän merkitys nousee tällaisessa työssä voimakkaasti esille. Yksittäisten tapahtumien sijaan kaupungin tulee pyrkiä pitkäjänteiseen toimintaan. Asukkaiden osallistamisen kiertotalouteen mahdollistavat toimintaan sitoutuneet verkostot sekä kaupunkiorganisaation sisällä, että sen ulkopuolella. Erityisesti yhdistysten kanssa verkostoitumisessa todettiin olevan runsaasti käyttämätöntä potentiaalia, jota tulisi jatkossa kehittää.
Työn jatkuvuuden varmistaminen edellyttää riittäviä resursseja koordinoimaan osallistamistyötä kaupunkiorganisaatiossa. Tämä vaatii kaupungin johtotasolta strategisen linjauksen kiertotaloustyön merkityksestä kuntalaisnäkökulmasta sekä riittävät rahalliset resurssit toimenpiteiden toteuttamiseen.
Kehittämistyössä tutkittiin asukkaiden osallistamistyön keinoja, painopistealueita sekä keskeisimpiä kumppaneita ja verkostoja. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kiertotalouden, osallisuuden, verkostoitumisen ja ympäristökasvatuksen teemoista. Itse kehittämistyö on toimintatutkimuksellinen kehittämishanke, joka toteutettiin pääasiallisesti osallistavana toimintatutkimuksena. Aihetta lähestyttiin sekä asiantuntijahaastattelujen että erilaisten lasten, nuorten ja aikuisten osallisuutta edistävien hankkeiden kehittämisen, toteuttamisen ja tutkimisen kautta. Ajallisesti kehittämistoimet toteutettiin lokakuun 2018 ja maaliskuun 2020 välisenä aikana.
Työn perusteella tärkeimpänä osallistamistyön kohteena voidaan nähdä lapset ja nuoret. Kuitenkin myös aikuisten valistukseen on syytä panostaa nykyistä enemmän. Termistöllä, kuten kiertotalous, tai kestävä kehitys, ei osallistamistyössä todettu olevan merkitystä. Kiertotalouden teemoja tulee kuitenkin lähestyä näkökulmista, jotka ovat asukkaille helposti lähestyttäviä ja heidän arkeensa kuuluvia. Suunnitellun ja kohdennetun viestinnän merkitys nousee tällaisessa työssä voimakkaasti esille. Yksittäisten tapahtumien sijaan kaupungin tulee pyrkiä pitkäjänteiseen toimintaan. Asukkaiden osallistamisen kiertotalouteen mahdollistavat toimintaan sitoutuneet verkostot sekä kaupunkiorganisaation sisällä, että sen ulkopuolella. Erityisesti yhdistysten kanssa verkostoitumisessa todettiin olevan runsaasti käyttämätöntä potentiaalia, jota tulisi jatkossa kehittää.
Työn jatkuvuuden varmistaminen edellyttää riittäviä resursseja koordinoimaan osallistamistyötä kaupunkiorganisaatiossa. Tämä vaatii kaupungin johtotasolta strategisen linjauksen kiertotaloustyön merkityksestä kuntalaisnäkökulmasta sekä riittävät rahalliset resurssit toimenpiteiden toteuttamiseen.