"Luulen et vois olla helpompi ihan vaan hengittääkin" : Tutkielma häpeään liittyvistä tuntemuksista ja verkkokurssin kehittämistarpeesta
Honkanen, Jaana (2020)
Honkanen, Jaana
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128560
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää häpeän ja sen hallintamenetelmien mahdollista ilmenemistä huostaanotettujen lasten vanhempien elämässä ja heidän asennoitumistaan häpeän käsittelyyn liittyvää verkkokurssia kohtaan. Tutkimus toteutettiin vastaamaan tilaajan, psykoterapeutti Anu-Maarit Vuohelaisen, halua selvittää, onko häpeän käsittelyyn liittyvän verkkokurssin kehittämiselle tarvetta huostaanotettujen lasten vanhempien kohdalla.
Työn teoreettinen viitekehys muodostui häpeän syntyyn, ilmenemiseen ja käsittelyyn sekä häpeän hallintamenetelmiin perehtymisestä. Lisäksi paneuduttiin huostaanottoon ja sen herättämiin tunteisiin sekä verkkoympäristön hyödyntämiseen psykoterapiassa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kysely toteutettiin verkon kautta Webropol-kyselytyökalun avulla, jota käytettiin lisäksi määrällistä aineistoa analysoitaessa. Laadullisen aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kysely lähetettiin kahteen huostaanotettujen lasten vanhempien sosiaalisessa mediassa sijaitsevaan vertaistukiryhmään ja siihen osallistui 49 vanhempaa.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voitiin osoittaa, että huostaanotettujen lasten vanhemmilla ilmeni monia häpeään liittyviä tuntemuksia, joista yhtenä esimerkkinä omaa persoonaa kohtaan tunnettu häpeä. Vanhemmilla ilmeni myös useita häpeään liitettäviä hallintamenetelmiä, kuten tiettyjen tilanteiden ja ihmisten välttelyä. Tutkimustulosten mukaan enemmistö vanhemmista suhtautui positiivisesti häpeän käsittelyyn liittyvää verkkokurssia kohtaan ja verkkokurssin suurimpana hyötynä koettiin työkalujen saaminen oman elämän hallintaan.
Tutkimus onnistui hyvin ja johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimuksen mukaan häpeän käsittelyyn liittyvän verkkokurssin kehittämiselle on huostaanotettujen lasten vanhempien kohdalla tarvetta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tilaajan ammatillisen toiminnan kehittämisessä. The purpose of this thesis was to examine how shame and strategies for coping with it occur in the lives of parents whose child has been taken into custody. The thesis also examines the parents´ attitude to an online course addressing shame.
The theoretical framework of the thesis consists of a discussion about the origin of shame, the manifestation, processing and the relevant coping strategies. The theoretical framework also consists of reviewing the child custody process, the feelings around it and the benefits of utilizing the network environment in psychotherapy.
The study was carried out by a survey, which consisted of both structured and open-ended questions. The survey was created using the Webropol survey and reporting tool, which was also used to analyse the quantitative research data. The qualitative research data was analysed by using content analysis. The survey was sent to two closed social media peer groups for parents whose child had been taken into custody and 49 parents participated in the study.
The results of the thesis indicated that many shame related feelings, for example shame of the self, occurred in the lives of parents whose child had been taken into custody. The results also showed that many shame-based coping strategies, such as avoiding certain situations or people occurred in the life of the parents. The results of the thesis indicated that most of the parents related positively to an online course addressing shame. The parents considered gaining life management tools as the greatest benefit of the online course.
Työn teoreettinen viitekehys muodostui häpeän syntyyn, ilmenemiseen ja käsittelyyn sekä häpeän hallintamenetelmiin perehtymisestä. Lisäksi paneuduttiin huostaanottoon ja sen herättämiin tunteisiin sekä verkkoympäristön hyödyntämiseen psykoterapiassa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kysely toteutettiin verkon kautta Webropol-kyselytyökalun avulla, jota käytettiin lisäksi määrällistä aineistoa analysoitaessa. Laadullisen aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kysely lähetettiin kahteen huostaanotettujen lasten vanhempien sosiaalisessa mediassa sijaitsevaan vertaistukiryhmään ja siihen osallistui 49 vanhempaa.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voitiin osoittaa, että huostaanotettujen lasten vanhemmilla ilmeni monia häpeään liittyviä tuntemuksia, joista yhtenä esimerkkinä omaa persoonaa kohtaan tunnettu häpeä. Vanhemmilla ilmeni myös useita häpeään liitettäviä hallintamenetelmiä, kuten tiettyjen tilanteiden ja ihmisten välttelyä. Tutkimustulosten mukaan enemmistö vanhemmista suhtautui positiivisesti häpeän käsittelyyn liittyvää verkkokurssia kohtaan ja verkkokurssin suurimpana hyötynä koettiin työkalujen saaminen oman elämän hallintaan.
Tutkimus onnistui hyvin ja johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimuksen mukaan häpeän käsittelyyn liittyvän verkkokurssin kehittämiselle on huostaanotettujen lasten vanhempien kohdalla tarvetta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tilaajan ammatillisen toiminnan kehittämisessä.
The theoretical framework of the thesis consists of a discussion about the origin of shame, the manifestation, processing and the relevant coping strategies. The theoretical framework also consists of reviewing the child custody process, the feelings around it and the benefits of utilizing the network environment in psychotherapy.
The study was carried out by a survey, which consisted of both structured and open-ended questions. The survey was created using the Webropol survey and reporting tool, which was also used to analyse the quantitative research data. The qualitative research data was analysed by using content analysis. The survey was sent to two closed social media peer groups for parents whose child had been taken into custody and 49 parents participated in the study.
The results of the thesis indicated that many shame related feelings, for example shame of the self, occurred in the lives of parents whose child had been taken into custody. The results also showed that many shame-based coping strategies, such as avoiding certain situations or people occurred in the life of the parents. The results of the thesis indicated that most of the parents related positively to an online course addressing shame. The parents considered gaining life management tools as the greatest benefit of the online course.