Matriisihinnoiteltujen taimikonhoitotöiden ennakkoarvion, omavalvontatietojen ja tarkastusmittausten luotettavuus
Jylhä, Janne (2020)
Jylhä, Janne
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118398
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tutkimus, jonka päätavoitteena oli tarkastella matriisihinnoiteltujen taimikonhoitotöiden ennakkoarvion, omavalvontatietojen ja tarkastusmittausten luotettavuutta. Opinnäytetyö tehtiin Metsä Forestin tilauksesta.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineiston perusjoukkona tarkasteltiin vuosien 2018 – 2019 Tampereen ja Rauman hankintapiirien alueilla valmistuneita varhaisperkaus- ja taimikonharvennuskohteita, jotka oli myyty matriisihinnoiteltuina ja, joista löytyi tarkastusmittauksen tulos. Perusjoukon kooksi saatiin 33 kappaletta, joista 12 oli varhaisperkauskohteita ja 21 taimikonharvennuskohteita.
Varhaisperkauskohteilla metsänomistajalta laskutettava taimikonhoitotyön hinta oli 16,6 % suurempi kuin metsäasiantuntijan ennakkoarvioon perustunut myyntihinta. Taimikonharvennuskohteilla vastaava laskutushinta oli 3,3 % pienempi kuin myyntihinta.
Yrittäjien tekemissä omavalvontamittauksissa poistuman kappalemäärät olivat varhaisperkauskohteilla 8 % suurempia kuin metsänhoitoesimiehien tekemät tarkastusmittauksien kappalemäärät. Taimikonharvennuskohteilla vastaava ero oli vain 2,3 %. Poistuman läpimitassa eroa oli varhaisperkauskohteilla 2 % ja taimikonharvennuskohteilla 11,9 % siten, että yrittäjien tekemät omavalvontamittaukset olivat suurempia.
Matriisihinnoittelulla pyritään etukäteen tarvittavan arviointityön vähentämiseen ja sitä kautta pienempiin kustannuksiin. Opinnäytetyössä tehtyjen tutkimusten perusteella ennakkoarvioitu myyntihinta on näin ollen riittävän lähellä todellista laskutushintaa. Omavalvonta- ja tarkastusmittaustietojen välillä erot ovat myös verraten pieniä. Kun huomioidaan saadut tulokset, tutkittava perusjoukko ja tuloksien eroon vaikuttavat syyt, voidaan omavalvonta- ja tarkastusmittauksia pitää tarpeeksi luotettavina.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineiston perusjoukkona tarkasteltiin vuosien 2018 – 2019 Tampereen ja Rauman hankintapiirien alueilla valmistuneita varhaisperkaus- ja taimikonharvennuskohteita, jotka oli myyty matriisihinnoiteltuina ja, joista löytyi tarkastusmittauksen tulos. Perusjoukon kooksi saatiin 33 kappaletta, joista 12 oli varhaisperkauskohteita ja 21 taimikonharvennuskohteita.
Varhaisperkauskohteilla metsänomistajalta laskutettava taimikonhoitotyön hinta oli 16,6 % suurempi kuin metsäasiantuntijan ennakkoarvioon perustunut myyntihinta. Taimikonharvennuskohteilla vastaava laskutushinta oli 3,3 % pienempi kuin myyntihinta.
Yrittäjien tekemissä omavalvontamittauksissa poistuman kappalemäärät olivat varhaisperkauskohteilla 8 % suurempia kuin metsänhoitoesimiehien tekemät tarkastusmittauksien kappalemäärät. Taimikonharvennuskohteilla vastaava ero oli vain 2,3 %. Poistuman läpimitassa eroa oli varhaisperkauskohteilla 2 % ja taimikonharvennuskohteilla 11,9 % siten, että yrittäjien tekemät omavalvontamittaukset olivat suurempia.
Matriisihinnoittelulla pyritään etukäteen tarvittavan arviointityön vähentämiseen ja sitä kautta pienempiin kustannuksiin. Opinnäytetyössä tehtyjen tutkimusten perusteella ennakkoarvioitu myyntihinta on näin ollen riittävän lähellä todellista laskutushintaa. Omavalvonta- ja tarkastusmittaustietojen välillä erot ovat myös verraten pieniä. Kun huomioidaan saadut tulokset, tutkittava perusjoukko ja tuloksien eroon vaikuttavat syyt, voidaan omavalvonta- ja tarkastusmittauksia pitää tarpeeksi luotettavina.