Onnettomuuspaikan valokuvaamisen kriminalisointi
Nuutinen, Anne (2020)
Nuutinen, Anne
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118289
Tiivistelmä
Vuosien aikana ihmisten käyttäytyminen onnettomuuspaikoilla on muuttunut. Aiempina vuosina jokainen saattoi pitää itsestäänselvyytenä, että onnettomuuspaikalle saapuva henkilö pyrki ensisijaisesti auttamaan onnettomuuden uhreja oman toimintakykynsä mukaan. Tämä on kuitenkin viime vuosien aikana muuttunut. Nykyään yhä useammin onnettomuuspaikalle saapuvat sivulliset auttamisen sijaan kaivavat älypuhelimensa esiin ja alkavat valokuvaamaan onnettomuuspaikkaa sekä onnettomuuden uhreja.
Useat eri pelastusviranomaiset ovat viime vuosina tuoneet esille oman huolenaiheensa koskien onnettomuuspaikoilla tapahtuvaa valokuvaamista. Onnettomuuspaikalla valokuvaaminen ei ole tällä hetkellä Suomessa rangaistava teko. Teosta voidaan kuitenkin rangaista henkilöitä, jotka jakavat esimerkiksi sosiaaliseen mediaan valokuviaa onnettomuuspaikalta ja samalla loukkaavat onnettomuuden uhrin yksityisyyden suojaa. Ulkomailla, muun muassa Saksassa ja Ruotsissa onnettomuuspaikan valokuvaaminen on kriminalisoitu viime vuosien aikana. Suomessa onnettomuuspaikan valokuvaamisen kriminalisoinnin puolesta on tehty vuonna 2019 kansalaisaloite sekä lakiesitys. Vuonna 2019 tehty kansalaisaloite ei kerännyt määräajassa tarpeeksi kannatusilmoituksia, jotta se olisi edennyt eduskuntaan asti. Sen sijaan asiasta tehty lakialoite on tällä hetkellä käsittelyssä eduskunnassa.
Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa tulisiko onnettomuuspaikoilla tapahtuva valokuvaaminen kriminalisoida Suomessa. Lisäksi opinnäytetyössä pyritään selvittämään, miten onnettomuuspaikan valokuvaaminen on ulkomailla kriminalisoitu sekä millaisia mahdollisuuksia Suomessa kriminalisoimiselle olisi. Opinnäytetyöaihetta on lähestytty oikeusdogmaattisen tutkimuksen kautta. Oikeusdogmaattisen tutkimuksen lisäksi opinnäytetyössä on käytetty apuna kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin Internetissä tapahtuneen haastattelun avulla.
Useat eri pelastusviranomaiset ovat viime vuosina tuoneet esille oman huolenaiheensa koskien onnettomuuspaikoilla tapahtuvaa valokuvaamista. Onnettomuuspaikalla valokuvaaminen ei ole tällä hetkellä Suomessa rangaistava teko. Teosta voidaan kuitenkin rangaista henkilöitä, jotka jakavat esimerkiksi sosiaaliseen mediaan valokuviaa onnettomuuspaikalta ja samalla loukkaavat onnettomuuden uhrin yksityisyyden suojaa. Ulkomailla, muun muassa Saksassa ja Ruotsissa onnettomuuspaikan valokuvaaminen on kriminalisoitu viime vuosien aikana. Suomessa onnettomuuspaikan valokuvaamisen kriminalisoinnin puolesta on tehty vuonna 2019 kansalaisaloite sekä lakiesitys. Vuonna 2019 tehty kansalaisaloite ei kerännyt määräajassa tarpeeksi kannatusilmoituksia, jotta se olisi edennyt eduskuntaan asti. Sen sijaan asiasta tehty lakialoite on tällä hetkellä käsittelyssä eduskunnassa.
Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa tulisiko onnettomuuspaikoilla tapahtuva valokuvaaminen kriminalisoida Suomessa. Lisäksi opinnäytetyössä pyritään selvittämään, miten onnettomuuspaikan valokuvaaminen on ulkomailla kriminalisoitu sekä millaisia mahdollisuuksia Suomessa kriminalisoimiselle olisi. Opinnäytetyöaihetta on lähestytty oikeusdogmaattisen tutkimuksen kautta. Oikeusdogmaattisen tutkimuksen lisäksi opinnäytetyössä on käytetty apuna kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin Internetissä tapahtuneen haastattelun avulla.