Vaikuttaako ensikon käyttäytyminen poistojen määrään? Emovet Oy:n kyselytutkimus ensikoiden opetuskäytännöistä automaattilypsytiloille
Mihailov, Heta (2019)
Mihailov, Heta
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118279
Tiivistelmä
Automaattilypsy on alkanut yleistyä Suomessa 2000-luvulta lähtien. Ensimmäistä kertaa poikineille ensikoille, on tärkeää, että ensimmäisestä lypsykerrasta saadaan mahdollisimman miellyttävä ja stressitön kokemus, jotta ensikko haluaa myös jatkossa käydä itsenäisesti lypsyllä robotilla. Eläimen rauhallinen käsittely on avainasemassa onnistuneelle lypsylle. Ajoittain lehmillä esiintyy käyttäytymisongelmia, kuten potkimista lypsyrobotilla, ja pahimmassa tapauksessa eläin joudutaan poistamaan karjasta. Opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka ensikot kannattaa opettaa lypsyrobotille ja miten ensikoita kannattaa käsitellä ja kouluttaa, jotta mahdollisilta ongelmilta vältyttäisiin. Lisäksi kirjallisuusosiossa selvitettiin lehmän poiston merkitystä taloudellisesta näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Emovet Oy:n tekemään kyselyyn perustuen, mitkä tekijät, vaikuttavat ensikoiden robottikäyttäytymiseen, keskituotokseen tai poistojen määrään automaattilypsyssä. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, kuinka paljon ensikoilla esiintyy häiriökäyttäytymistä robotilla ja, kuinka paljon ensikoita joudutaan poistamaan huonon robottikäyttäytymisen takia.
Emovet Oy:n kysely lähetettiin Webropol -kyselynä lähes 900 automaattilypsytilalle. Vastauksia kyselyyn saatiin 277 kappaletta. Kyselytutkimus analysoitiin Stata/MP -tilasto-ohjelmalla. Aineistoa analysoitiin khiin neliö -riippumattomuustestin avulla. Lisäksi kolmelta kyselyyn vastanneelta tilalta kysyttiin hyviä käytännön vinkkejä eläinten parissa työskentelyyn.
Ensikoita poistettiin eniten silloin, kun ne potkivat lypsyrobotilla (p< 0,001). Keskituotos oli suurempi niillä ensikoilla, jotka eivät olleet arkoja (p <0,01). Arat ensikot potkivat enemmän (p <0,01) ja olivat levottomampia (p <0,001) lypsyrobotilla, kuin ei -arat ensikot. Arkoja ensikoita myös jouduttiin hakemaan useammin lypsylle (p <0,01). Häiriökäyttäytymistä robotilla esiintyi keskimäärin enemmän Merkki 1 -lypsyrobotilla, kuin Merkki 2 lypsyrobotilla. Vastausten perusteella ensikoita poistettiin eniten silloin, kun ensikko kävi lypsyrobotilla yli kuukausi ennen poikimista ja vähiten silloin, kun se kävi lypsyrobotilla ensimmäisen kerran vasta poikimisen jälkeen.
Eläimistä on mahdollista saada helposti käsiteltäviä, kun niitä hoidetaan oikein ja totutetaan ihmisen läsnäoloon ja käsittelyyn jo varhain. Ensikon ennenaikainen poistaminen karjasta on kallista, koska ensikkoa kasvatetaan kaksi vuotta ennen sen ensimmäistä poikimista. Eläimen käyttäytymisongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja korjata kouluttamalla niitä, jolloin eläimen poisto on mahdollista välttää. Opinnäytetyön jatkokehitysideana voisi olla se, että millä menetelmillä ensikkoa kannattaa kouluttaa, mikäli sillä esiintyy häiriökäyttäytymistä. Lisäksi voisi tutkia, miten tapa, jolla ensikko opetetaan robotille vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti se oppii käymään robotilla itse.
Emovet Oy:n kysely lähetettiin Webropol -kyselynä lähes 900 automaattilypsytilalle. Vastauksia kyselyyn saatiin 277 kappaletta. Kyselytutkimus analysoitiin Stata/MP -tilasto-ohjelmalla. Aineistoa analysoitiin khiin neliö -riippumattomuustestin avulla. Lisäksi kolmelta kyselyyn vastanneelta tilalta kysyttiin hyviä käytännön vinkkejä eläinten parissa työskentelyyn.
Ensikoita poistettiin eniten silloin, kun ne potkivat lypsyrobotilla (p< 0,001). Keskituotos oli suurempi niillä ensikoilla, jotka eivät olleet arkoja (p <0,01). Arat ensikot potkivat enemmän (p <0,01) ja olivat levottomampia (p <0,001) lypsyrobotilla, kuin ei -arat ensikot. Arkoja ensikoita myös jouduttiin hakemaan useammin lypsylle (p <0,01). Häiriökäyttäytymistä robotilla esiintyi keskimäärin enemmän Merkki 1 -lypsyrobotilla, kuin Merkki 2 lypsyrobotilla. Vastausten perusteella ensikoita poistettiin eniten silloin, kun ensikko kävi lypsyrobotilla yli kuukausi ennen poikimista ja vähiten silloin, kun se kävi lypsyrobotilla ensimmäisen kerran vasta poikimisen jälkeen.
Eläimistä on mahdollista saada helposti käsiteltäviä, kun niitä hoidetaan oikein ja totutetaan ihmisen läsnäoloon ja käsittelyyn jo varhain. Ensikon ennenaikainen poistaminen karjasta on kallista, koska ensikkoa kasvatetaan kaksi vuotta ennen sen ensimmäistä poikimista. Eläimen käyttäytymisongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja korjata kouluttamalla niitä, jolloin eläimen poisto on mahdollista välttää. Opinnäytetyön jatkokehitysideana voisi olla se, että millä menetelmillä ensikkoa kannattaa kouluttaa, mikäli sillä esiintyy häiriökäyttäytymistä. Lisäksi voisi tutkia, miten tapa, jolla ensikko opetetaan robotille vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti se oppii käymään robotilla itse.