Social fobi - mer än bara blyg : En kvalitativ studie om hur det är att leva med social fobi
Vidjeskog, Alexandra (2020)
Vidjeskog, Alexandra
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005088031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005088031
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten sosiaalisesta fobiasta kärsivät ihmiset kokevat fobian, sekä saada lisätietoa ja ymmärrystä siitä. Kysymys on: Miten sosiaalisesta fobiasta kärsivät ihmiset kertovat kokemuksistaan sekä käyttäytymisestään?
Tutkielma toteutettiin lukemalla viittä blogia, ja analysoimalla nämä olen saanut vastaus kysymykseen. Teoreettisena lähtökohtana on käytetty Aaron Antonovskyn koherenssiteoriaa (KASAM). Tutkinnon teoreettinen tausta perustuu näyttöön perustuvaan kirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällonanalyysillä ja tulokset tulkittiin aiemman tutkimuksen ja tutkimuksen teoreettisen lähtökohdan kanssa.
Tulos on jaettu kolmeen pääkategoriaan: Tunteet, ajatukset sekä käyttäytyminen. Pääkategoriat on jaettu seitsemään alaluokkaan. Tuloksissa tuli esille, että jokaisella informantilla oli vaikeuksia sosiaalisten tilanteiden kanssa. Jokaisella oli pelko että he sanovat jotain typerää, tai käyttäytyvät omituisesti. Epävarmuus aiheutti informanteille epätietoisuutta, kuinka käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa. He kertoivat myös, että sosiaalisen fobian aiheuttava ahdistus sai heidät jäämään kotiin sen sijaan, että menisivät ulos tapaamaan kavereita tai uusia ihmisiä. Lopulta vältettiin tilanteita jotka koettiin pelottavina. Mitä enemmän tilanteita vältettiin, sitä enemmän ahdistusta ne aiheuttivat.
Tutkielma toteutettiin lukemalla viittä blogia, ja analysoimalla nämä olen saanut vastaus kysymykseen. Teoreettisena lähtökohtana on käytetty Aaron Antonovskyn koherenssiteoriaa (KASAM). Tutkinnon teoreettinen tausta perustuu näyttöön perustuvaan kirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällonanalyysillä ja tulokset tulkittiin aiemman tutkimuksen ja tutkimuksen teoreettisen lähtökohdan kanssa.
Tulos on jaettu kolmeen pääkategoriaan: Tunteet, ajatukset sekä käyttäytyminen. Pääkategoriat on jaettu seitsemään alaluokkaan. Tuloksissa tuli esille, että jokaisella informantilla oli vaikeuksia sosiaalisten tilanteiden kanssa. Jokaisella oli pelko että he sanovat jotain typerää, tai käyttäytyvät omituisesti. Epävarmuus aiheutti informanteille epätietoisuutta, kuinka käyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa. He kertoivat myös, että sosiaalisen fobian aiheuttava ahdistus sai heidät jäämään kotiin sen sijaan, että menisivät ulos tapaamaan kavereita tai uusia ihmisiä. Lopulta vältettiin tilanteita jotka koettiin pelottavina. Mitä enemmän tilanteita vältettiin, sitä enemmän ahdistusta ne aiheuttivat.