Perehdytyksen merkitys : yrityksen ja työntekijän näkökulmasta
Ahokas, Anne; Rämö, Tiia (2020)
Ahokas, Anne
Rämö, Tiia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005087992
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005087992
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee perehdytyksen merkitystä työnantajan ja työntekijän näkökulmasta. Onnistunut perehdytys antaa lähtökohdat työntekijälle onnistua työssä, työhyvinvoinnin kautta sitouttaa hänet yritykseen ja vaikuttaa positiivisesti työnantajakuvaan. Huono perehdytys pilaa hyvän rekrytoinnin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää perehdytyksen nykytilannetta uuden työntekijän näkökulmasta ja kehittää perehdytyksenprosessia tutkimuksen avulla. Tapaustutkimus on tehty yhteistyössä Yritys X:n kanssa, joka on kasvua tavoitteleva palveluyritys. Yrityksessä työskentelee reilu 2000 työntekijää, perehdytyksen tasavertainen toteutus korostuu suuressa yrityksessä.
Teoreettinen viitekehys muodostuu perehdyttämisen osa-alueista. Lähteinä opin-näytetyössä on käytetty perehdytykseen liittyvää kirjallisuutta ja internet-sivustoja, lisäksi tekijöiden kokemuksia työelämästä on hyödynnetty tutkimuksen analysoinnissa. Tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista ja kvalitatiivista menetelmää. Kysely suoritettiin syyskuun 2019 aikana sähköisen kyselyjärjestelmän kautta. Kohderyhmään kuuluvat työntekijät valittiin vastaajiksi yrityksen työhistorian perusteella. Suurin osa vastaajista oli työskennellyt yrityksessä alle vuoden, tutkimuksen kannalta perehdytyksen kokemukset olivat tuoreessa muistissa. Tutkimuksen vastausprosentti oli 66%.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että perehdytyksen kehitystyölle oli tarvetta. Tutkimustuloksista saatiin selville perehdytyksen epätasalaatuisuus, organisaatiosta puuttui selkeä perehdytyssuunnitelma ja vastuuhenkilöt. Tulosten perusteella kehitettiin palvelupolku -konsepti, joka toimii esimiehen muistilistana perehdytysprosessin aikana. Tulevaisuudessa yrityksessä tarvitaan laadukkaan perehdytyksen tueksi koulutettuja perehdytyskummeja, selkeitä ohjeita järjestelmistä ja lisää etäopiskelua sisäiseen verkkoympäristöön. Yhtenäiset toimintatavat perehdytyksen toteutuksesta organisaatiossa takaisivat tasavertaisen ja laadukkaan perehdytyksen uusille työntekijöille.
Teoreettinen viitekehys muodostuu perehdyttämisen osa-alueista. Lähteinä opin-näytetyössä on käytetty perehdytykseen liittyvää kirjallisuutta ja internet-sivustoja, lisäksi tekijöiden kokemuksia työelämästä on hyödynnetty tutkimuksen analysoinnissa. Tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista ja kvalitatiivista menetelmää. Kysely suoritettiin syyskuun 2019 aikana sähköisen kyselyjärjestelmän kautta. Kohderyhmään kuuluvat työntekijät valittiin vastaajiksi yrityksen työhistorian perusteella. Suurin osa vastaajista oli työskennellyt yrityksessä alle vuoden, tutkimuksen kannalta perehdytyksen kokemukset olivat tuoreessa muistissa. Tutkimuksen vastausprosentti oli 66%.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että perehdytyksen kehitystyölle oli tarvetta. Tutkimustuloksista saatiin selville perehdytyksen epätasalaatuisuus, organisaatiosta puuttui selkeä perehdytyssuunnitelma ja vastuuhenkilöt. Tulosten perusteella kehitettiin palvelupolku -konsepti, joka toimii esimiehen muistilistana perehdytysprosessin aikana. Tulevaisuudessa yrityksessä tarvitaan laadukkaan perehdytyksen tueksi koulutettuja perehdytyskummeja, selkeitä ohjeita järjestelmistä ja lisää etäopiskelua sisäiseen verkkoympäristöön. Yhtenäiset toimintatavat perehdytyksen toteutuksesta organisaatiossa takaisivat tasavertaisen ja laadukkaan perehdytyksen uusille työntekijöille.