''Jag skämdes för att jag inte mådde bra'' : Mammors upplevelser av förlossningsdepression - en kvalitativ dokumentstudie
Store, Maria (2020)
Store, Maria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005087960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005087960
Tiivistelmä
9-16 prosenttia synnyttäjistä sairastuu vuosittain synnytysmasennukseen. Kolmen ensimmäisten kuukauden ajan synnytyksestä on suurin riski sairastua synnytysmasennukseen. Synnytysmasennus on usein erittäin raskas kokemus äidille ja voi vakavasti häiritä interaktio ja yhteys äidin ja vastasyntyneen lapsen välillä.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia minkälaisia kokemuksia äideillä on synnytysmasennuksesta ja jos synnytysmasennus on vaikuttanut äitien toivomuksia saada lisää lapsia, ja siinä tapauksessa millä tavalla.
Tietojen keräämiseen käytettiin podcastjaksoja missä äidit kertoivat synnytysmasennus kokemuksestaan. Äidit olivat 24-31 vuotiaita sairastuessaan. Podcastien sisältöä analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin avulla. Teoreettisella viitekehyksellä on käytetty Erikssonin teoria kärsimyksestä.
Tulokset kertovat että äitien kokemuksissa on paljon yhtäläisyyttä, mutta myös eroja. Äidit tunsivat syyllisyyttä ja häpeää, ja samalla he tunsivat itsensä epäonnistuneitä ja riittämättömiä, monenlaisia pelkoja oli myös tavallisia. Tulokset verrataan aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen, sekä teoreettiseen viitekehykseen.
Tutkimuksen lopputuloksena voidaan todeta että synnytysmasennuksen kokemus on hyvin yksilöllinen ja monta erilaista tekijää vaikuttaa siihen, mutta kuitenkin löytyy useampia ominaispiirteitä.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia minkälaisia kokemuksia äideillä on synnytysmasennuksesta ja jos synnytysmasennus on vaikuttanut äitien toivomuksia saada lisää lapsia, ja siinä tapauksessa millä tavalla.
Tietojen keräämiseen käytettiin podcastjaksoja missä äidit kertoivat synnytysmasennus kokemuksestaan. Äidit olivat 24-31 vuotiaita sairastuessaan. Podcastien sisältöä analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin avulla. Teoreettisella viitekehyksellä on käytetty Erikssonin teoria kärsimyksestä.
Tulokset kertovat että äitien kokemuksissa on paljon yhtäläisyyttä, mutta myös eroja. Äidit tunsivat syyllisyyttä ja häpeää, ja samalla he tunsivat itsensä epäonnistuneitä ja riittämättömiä, monenlaisia pelkoja oli myös tavallisia. Tulokset verrataan aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen, sekä teoreettiseen viitekehykseen.
Tutkimuksen lopputuloksena voidaan todeta että synnytysmasennuksen kokemus on hyvin yksilöllinen ja monta erilaista tekijää vaikuttaa siihen, mutta kuitenkin löytyy useampia ominaispiirteitä.