Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen Kiertokaari Oy:n toimialueella
Skyttä, Fanni (2020)
Skyttä, Fanni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067538
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067538
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Kiertokaari Oy. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää tapoja, joilla voidaan tehostaa biojätteen erilliskeräystä etenkin omakotitaloalueilla Oulun seudulla. Tavoitteena oli myös pohtia, miten biojätteen osuutta polttokelpoisen jätteen seassa pystytään pienentämään ja millä tavoilla Suomen sekä Oulun kierrätysastetta voidaan nostaa. Lainsäädäntö on kiristymässä ja tavoitteet materiaalikierrätykselle sekä kierrätysasteen nostamiselle nousevat jatkuvasti.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus koostui kierrätysasteen nostamisen kannalta keskeisestä lainsäädännöstä, Suomen jätehuollon historian ja nykytilanteen katsauksesta, kierrätysasteesta Suomessa ja muissa maissa, erilaisista jätteen keräysmenetelmistä sekä Oulussa käytössä olevista keräysmenetelmistä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta, kustannuslaskentaa sekä kuluttajakyselysuunnitelmaa. Näiden perusteella toimivin ratkaisu Oulun alueen omakotitaloalueiden biojätteen erilliskeräykselle oli kimpparatkaisu, jossa kimppaan liittyneet kotitaloudet säästävät asuntokohtaisesti rahaa. Kaksilokeroinen jäteastia sekä PAYT-järjestelmä (”Pay as you throw”) olivat myös mielenkiintoiset vaihtoehdot seka- ja biojätteen tehokkaampaan keräykseen. Kaksilokeroinen jäteastia säästää tilaa ja PAYT-järjestelmän avulla kotitaloudet voivat itse vaikuttaa jätemaksunsa suuruuteen.
Kotitalouksissa on tehostettava biojätteen ja muiden hyötyjätteiden lajittelua sekä panostaa enemmän ruokahävikin vähentämiseen. Oulun jätehuoltoa täytyisi yhtenäistää ja siirtyä kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen. Yleisesti pitäisi myös lisätä ihmisten tiedottamista sekä erilaisia kampanjoita, joilla asenteita ja ajatuksia lajittelua ja kierrätystä kohtaan saadaan muokattua parempaan suuntaan.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus koostui kierrätysasteen nostamisen kannalta keskeisestä lainsäädännöstä, Suomen jätehuollon historian ja nykytilanteen katsauksesta, kierrätysasteesta Suomessa ja muissa maissa, erilaisista jätteen keräysmenetelmistä sekä Oulussa käytössä olevista keräysmenetelmistä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta, kustannuslaskentaa sekä kuluttajakyselysuunnitelmaa. Näiden perusteella toimivin ratkaisu Oulun alueen omakotitaloalueiden biojätteen erilliskeräykselle oli kimpparatkaisu, jossa kimppaan liittyneet kotitaloudet säästävät asuntokohtaisesti rahaa. Kaksilokeroinen jäteastia sekä PAYT-järjestelmä (”Pay as you throw”) olivat myös mielenkiintoiset vaihtoehdot seka- ja biojätteen tehokkaampaan keräykseen. Kaksilokeroinen jäteastia säästää tilaa ja PAYT-järjestelmän avulla kotitaloudet voivat itse vaikuttaa jätemaksunsa suuruuteen.
Kotitalouksissa on tehostettava biojätteen ja muiden hyötyjätteiden lajittelua sekä panostaa enemmän ruokahävikin vähentämiseen. Oulun jätehuoltoa täytyisi yhtenäistää ja siirtyä kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen. Yleisesti pitäisi myös lisätä ihmisten tiedottamista sekä erilaisia kampanjoita, joilla asenteita ja ajatuksia lajittelua ja kierrätystä kohtaan saadaan muokattua parempaan suuntaan.