Nuorten aikuisten liikuntatottumusten muutokset ja kokemukset kilpaurheilun lopettamisen vaikutuksista heidän mielenterveyteensä
Lassi, Emilia (2020)
Lassi, Emilia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067455
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067455
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kilpaurheilun lopettaneiden nuorten aikuisten liikuntatottumuksia tällä hetkellä sekä sitä, miten he itse kokivat kilpaurheilun lopettamisen vaikuttaneen heidän mielenterveyteensä. Opinnäytetyössä tuodaan esille myös kilpaurheilun lopettaneiden nuorten aikuisten kilpaurheilutausta ja suhtautuminen liikuntaan tällä hetkellä. Nuorella kilpaurheilijalla tarkoitetaan tutkimuksessa 25-30-vuotiasta henkilöä, jonka elämäntavoitteet ovat nuorena keskittyneet pääsääntöisesti kilpaurheiluun ja kilpaurheilussa menestymiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä ja laadullista tutkimusotetta. Laadullisessa menetelmässä tutkimuskohteelle annettiin mahdollisuus omaehtoisesti jäsentää vastauksiaan. Määrällisessä tutkimuksessa pyrittiin etsimään tilastollisia säännönmukaisuuksia. Opinnäytetyössä aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, joka sisälsi laadullisia ja määrällisiä kysymyksiä.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa, että liikunnallinen ja aktiivinen elämäntapa oli jatkunut vielä kilpaurheilun lopettamisen jälkeenkin ja kilpaurheilun lopettaneet liikkuivat edelleen enemmän, mitä keskiverto aikuiselle suositellaan. Tulosten mukaan kaikki olivat kokeneet jonkinlaista psyykkistä oireiluja kilpaurheilun lopettamisen jälkeen, eli lopettamisella oli ollut vaikutusta heidän mielenterveyteensä. Kilpaurheilun lopettamisella koettiin olevan enemmän negatiivisia kuin positiivisia vaikutuksia, kuten epäonnistumisen ja alemmuuden tunteita, pettymystä itseään sekä urheilun parissa olleita läheisiä kohtaan, päämäärätömyyttä, tasapainottumuutta, tyhjää oloa, vihaa sekä katkeruutta. Kilpaurheilun lopettaminen oli horjuttanut positiivista mielenterveyttä, mikä nousi tuloksissa esiin epävarmuutena, vaikeutena käsitellä lopettamisen tuomia vaikeuksia sekä tyytymättömyytenä omaan itseensä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä ja laadullista tutkimusotetta. Laadullisessa menetelmässä tutkimuskohteelle annettiin mahdollisuus omaehtoisesti jäsentää vastauksiaan. Määrällisessä tutkimuksessa pyrittiin etsimään tilastollisia säännönmukaisuuksia. Opinnäytetyössä aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, joka sisälsi laadullisia ja määrällisiä kysymyksiä.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa, että liikunnallinen ja aktiivinen elämäntapa oli jatkunut vielä kilpaurheilun lopettamisen jälkeenkin ja kilpaurheilun lopettaneet liikkuivat edelleen enemmän, mitä keskiverto aikuiselle suositellaan. Tulosten mukaan kaikki olivat kokeneet jonkinlaista psyykkistä oireiluja kilpaurheilun lopettamisen jälkeen, eli lopettamisella oli ollut vaikutusta heidän mielenterveyteensä. Kilpaurheilun lopettamisella koettiin olevan enemmän negatiivisia kuin positiivisia vaikutuksia, kuten epäonnistumisen ja alemmuuden tunteita, pettymystä itseään sekä urheilun parissa olleita läheisiä kohtaan, päämäärätömyyttä, tasapainottumuutta, tyhjää oloa, vihaa sekä katkeruutta. Kilpaurheilun lopettaminen oli horjuttanut positiivista mielenterveyttä, mikä nousi tuloksissa esiin epävarmuutena, vaikeutena käsitellä lopettamisen tuomia vaikeuksia sekä tyytymättömyytenä omaan itseensä.