Kartoitus musiikin kustannusalan kehittämistarpeista Suomessa
Harju, Emmi (2020)
Harju, Emmi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004306671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004306671
Tiivistelmä
Suomalaiset populaarimusiikin kappaleet hallitsevat Suomen top-listojen kärkipaikkoja. Vaikka kappaleet ja artistit menestyvät, laulujen taustalla olevat lauluntekijät tekevät suuren työn menestyäkseen alalla, jossa kontaktit ovat kaikki kaikessa ja ansaintalogiikka on hankaloitunut muuttuvan musiikkialan myötä. Musiikkikustantajat auttavat ensisijaisia asiakkaitaan eli lauluntekijöitä heidän urallaan ja pyrkivät edistämään taloudellista etua molempien kannalta. Millaisia ovia kustantaja voi vielä avata jo pitkään alalla olleelle lauluntekijälle? Entä mitä kehitettävää alalla on?
Opinnäytetyössä kartoitettiin alalla olevia kehityskohteita lauluntekijöiden ja kustannusyhtiöiden näkökulmista ja pyrittiin pohtimaan niille ratkaisuja. Työssä ei keskitytty spesifisti vain yhteen kehityskohteeseen vaan suurimpiin suomalaisen populaarimusiikin kustannusalalla oleviin kehityskohteisiin, joita kartoitettiin kymmenen ihmisen mielipiteiden avulla. Työssä otettiin huomioon molemmat osapuolet: kustannusyhtiöt ja ammattilauluntekijät.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemoitettuja ammattilaishaastatteluja, joissa haastateltiin kuutta jo pitkään alalla ollutta ammattilauluntekijää sekä neljää kustannusyhtiöissä toimivaa työntekijää. Haastateltavat saivat vastata anonyymisti kysymyksiin ja kertoa omia mielipiteitään ja konkreettisia kokemuksia alalta sekä pohtia alan kehityskohteita. Toisena menetelmänä käytettiin ideointityöpajaa, jossa neljä kustannusalan työntekijää pohtivat, miten kehityskohteita voisi kehittää.
Lauluntekijöiden haastatteluista kävi ilmi kustannusyhtiöistä olevan hyötyä etenkin uran alkuvaiheissa kontaktien ja ylipäätään uran alulle saamisen kanssa. He totesivat kustannusyhtiöiden tarpeen kuitenkin vähenevän, mitä pidemmälle uralla mennään. Monet lauluntekijät nimesivät suurimmiksi kehityskohteiksi kustannusalalla kansainvälistymisen ja ansaintalogiikan ja näitä käsiteltiin ideointityöpajassa. Lisäksi haastatteluissa tuli ilmi biisileirit sekä kustannusyhtiöiden tarpeellisuuden kyseenalaistaminen uran ollessa jo pitkällä. Kustantajat puolestaan kommentoivat asiaa niin, että kaikki lauluntekijät eivät edes tunnu aina tietävän, mitä kaikkea kustantaja oikein tekee heidän puolestaan. Myös kustantajat mainitsivat kehityskohteiksi kansainvälistymisen ja ymmärsivät lauluntekijöiden turhautuneisuuden ansaintalogiikkaan.
Työn pyrkimyksenä on auttaa lauluntekijöitä, kustannusyhtiöitä sekä alalle pyrkiviä ja siitä kiinnostuneita ymmärtämään alaa ja sen kehityskohteita. Työn avulla pyritään antamaan tilaajana toimivalle Suomen musiikkikustantajat ry:lle kartoitus kehityskohteista tämän opinnäytetyön muodossa ja lisäksi kehitysehdotuksia, joita kustantajat voivat yhdessä suunnitella tai lähteä toteuttamaan tulevaisuudessa. Työ pyrkii myös auttamaan tilaajaa uudistamaan Musiikinkustantamisen hyvä käytäntö -opastaan.
Opinnäytetyössä kartoitettiin alalla olevia kehityskohteita lauluntekijöiden ja kustannusyhtiöiden näkökulmista ja pyrittiin pohtimaan niille ratkaisuja. Työssä ei keskitytty spesifisti vain yhteen kehityskohteeseen vaan suurimpiin suomalaisen populaarimusiikin kustannusalalla oleviin kehityskohteisiin, joita kartoitettiin kymmenen ihmisen mielipiteiden avulla. Työssä otettiin huomioon molemmat osapuolet: kustannusyhtiöt ja ammattilauluntekijät.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemoitettuja ammattilaishaastatteluja, joissa haastateltiin kuutta jo pitkään alalla ollutta ammattilauluntekijää sekä neljää kustannusyhtiöissä toimivaa työntekijää. Haastateltavat saivat vastata anonyymisti kysymyksiin ja kertoa omia mielipiteitään ja konkreettisia kokemuksia alalta sekä pohtia alan kehityskohteita. Toisena menetelmänä käytettiin ideointityöpajaa, jossa neljä kustannusalan työntekijää pohtivat, miten kehityskohteita voisi kehittää.
Lauluntekijöiden haastatteluista kävi ilmi kustannusyhtiöistä olevan hyötyä etenkin uran alkuvaiheissa kontaktien ja ylipäätään uran alulle saamisen kanssa. He totesivat kustannusyhtiöiden tarpeen kuitenkin vähenevän, mitä pidemmälle uralla mennään. Monet lauluntekijät nimesivät suurimmiksi kehityskohteiksi kustannusalalla kansainvälistymisen ja ansaintalogiikan ja näitä käsiteltiin ideointityöpajassa. Lisäksi haastatteluissa tuli ilmi biisileirit sekä kustannusyhtiöiden tarpeellisuuden kyseenalaistaminen uran ollessa jo pitkällä. Kustantajat puolestaan kommentoivat asiaa niin, että kaikki lauluntekijät eivät edes tunnu aina tietävän, mitä kaikkea kustantaja oikein tekee heidän puolestaan. Myös kustantajat mainitsivat kehityskohteiksi kansainvälistymisen ja ymmärsivät lauluntekijöiden turhautuneisuuden ansaintalogiikkaan.
Työn pyrkimyksenä on auttaa lauluntekijöitä, kustannusyhtiöitä sekä alalle pyrkiviä ja siitä kiinnostuneita ymmärtämään alaa ja sen kehityskohteita. Työn avulla pyritään antamaan tilaajana toimivalle Suomen musiikkikustantajat ry:lle kartoitus kehityskohteista tämän opinnäytetyön muodossa ja lisäksi kehitysehdotuksia, joita kustantajat voivat yhdessä suunnitella tai lähteä toteuttamaan tulevaisuudessa. Työ pyrkii myös auttamaan tilaajaa uudistamaan Musiikinkustantamisen hyvä käytäntö -opastaan.