Betonin toksisuuden huomioiminen purettavissa betonirakenteissa
Ahrens, Erik (2020)
Ahrens, Erik
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296498
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin pohjautuen selvitystyöhön, joka tilattiin Tampereen ammattikorkeakoululta erään yrityksen toimesta. Yhteistyötaho tilasi selvitystyön saadakseen tietoonsa, mitä kaikkia haitta-aineita betonirakenteet saattavat sisältää ja miten ne tulee huomioida rakenteita purkaessa. Tavoitteena on betonin turvallinen uusiokäyttö, niin etteivät kierrätetyt raaka-aineet sisällä toksisisa aineita. Haitta-aineita sisältävät rakenteet voivat aiheuttaa rakennuksessa asuville tai siellä työskenteleville lukuisia erilaisia terveyshaittoja haitta-aineen ja sen määrän mukaan. Haitta-aineista eroon pääseminen ennen uusiokäyttöä on tärkeä asia, jotta uusiotehtävät rakenteet ovat terveellisiä ja turvallisia käyttää.
Opinnäytetyössä tutkitaan, mitä kaikkia aineita suomalaisen rakentamisen lähihistoriassa (1900-luvulta tähän päivään) on käytetty ja mitkä tänä päivänä tiedostetaan ihmisen terveydelle haitallisiksi. Näitä kutsutaan haitta-aineiksi. EU:ssa ja sitä kautta Suomessa on näiden käyttämiselle ja käytölle tarkat ohjeet ja säännökset. Lait määrittävät suurimmat sallitut pitoisuudet materiaalissa ja hengitysilmassa. Tarkkojen arvojen määrittäminen vaatii lähes poikkeuksetta laboratoriomittauksia, joilla varmistutaan, onko syytä alkaa toimenpiteisiin haitta-aineiden poistamiseksi rakennuksesta. Opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaisilla menetelmillä kustakin rakennusmateriaalista saadaan luotettava haitta-ainenäyte ja miten näytteenottajan pitää suojata itsensä ja ympäristö näytteenoton ajaksi.
Opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaisiin toimenpiteisiin pitää ryhtyä, jotta haitta-aineet saadaan poistettua betonirakenteista ennen betonin uusiokäyttöä. Haitta-ainetta sisältävien materiaalien poisto tuo yleensä hankkeeseen suunnittelemattomia työvaiheita, jotka ovat tarkoin säädeltyjä ympäristön ja henkilön suojauksineen. Ylimääräiset työvaiheet suunnitteluineen aiheuttavat hankkeelle ylimääräisiä kuluja ja aikataulun pitenemistä. Haitta-ainepurku on syytä toteuttaa huolellisesti ohjeita noudattaen ympäristön ja tilan käyttäjien turvallisuuden, terveyden ja mukavuuden vuoksi.
Opinnäytetyössä tutkitaan, mitä kaikkia aineita suomalaisen rakentamisen lähihistoriassa (1900-luvulta tähän päivään) on käytetty ja mitkä tänä päivänä tiedostetaan ihmisen terveydelle haitallisiksi. Näitä kutsutaan haitta-aineiksi. EU:ssa ja sitä kautta Suomessa on näiden käyttämiselle ja käytölle tarkat ohjeet ja säännökset. Lait määrittävät suurimmat sallitut pitoisuudet materiaalissa ja hengitysilmassa. Tarkkojen arvojen määrittäminen vaatii lähes poikkeuksetta laboratoriomittauksia, joilla varmistutaan, onko syytä alkaa toimenpiteisiin haitta-aineiden poistamiseksi rakennuksesta. Opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaisilla menetelmillä kustakin rakennusmateriaalista saadaan luotettava haitta-ainenäyte ja miten näytteenottajan pitää suojata itsensä ja ympäristö näytteenoton ajaksi.
Opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaisiin toimenpiteisiin pitää ryhtyä, jotta haitta-aineet saadaan poistettua betonirakenteista ennen betonin uusiokäyttöä. Haitta-ainetta sisältävien materiaalien poisto tuo yleensä hankkeeseen suunnittelemattomia työvaiheita, jotka ovat tarkoin säädeltyjä ympäristön ja henkilön suojauksineen. Ylimääräiset työvaiheet suunnitteluineen aiheuttavat hankkeelle ylimääräisiä kuluja ja aikataulun pitenemistä. Haitta-ainepurku on syytä toteuttaa huolellisesti ohjeita noudattaen ympäristön ja tilan käyttäjien turvallisuuden, terveyden ja mukavuuden vuoksi.