Syväluotaus proto-ohjeistukseen vaatetusteollisuuden monikulttuurisessa työyhteisössä : Case: Luhta Sportswear Company
Rasa, Anne (2020)
Rasa, Anne
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276044
Tiivistelmä
Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli löytää havainnoinnin, monipuolisen aineiston ja oman työkokemukseni kautta suomalaisen vaatetussuunnittelijan ja kiinalaisen suunnitteluassistentin yhteistyön välisiä haasteita. Tavoitteena oli myös kehittää yhteistyötä. Tutkimus tehtiin kehittämistehtävän toimeksiantajan, suomalaisen vaatetusyrityksen Luhta Sportswear Companyn sekä Suomen- että Kiinan-toimistoilla.
Teoriaosuudessa selvitettiin Geert Hofsteden kulttuurien ulottuvuuksia koskevan tutkimuksen tuloksia Suomen ja Kiinan osalta. Taustatutkimusta tehtiin kyselyiden muodossa niin suomalaisille suunnittelijoille kuin kiinalaisille suunnitteluassistenteille. Kyselyiden pohjalta järjestettiin palavereita ja keskustelua Kiinan-toimiston esimiesten kanssa suunnitteluassistenttien työn järjestelystä.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Kehittämishankkeen tutkimusstrategiana oli etnografinen havainnointi. Tutkimuksessa seurattiin kahden suomalaisen suunnittelijan sähköpostiviestintää heidän kiinalaisten suunnitteluassistenttiensa kanssa. Tutkimuksen havainnointiosuus rajattiin tuotekehitysprosessin alkuun protojen ohjeistusvaiheeseen. Vaihe on kriittinen koko tuotekehityksen kaaressa ja vaatii tarkkuutta ja ajatustyötä niin suunnittelijalta kuin assistentiltakin.
Opinnäytetyössä syntyi kaksi toisiaan tukevaa kehityslinjaa, joista toisen tuloksena syntyi Kiinan-toimistolle uusi työnimike, jonka seurauksena suunnitteluassistenttityö organisoitui uudella tavalla. Toisen kehityslinjan etnografisen havainnoinnin tuloksena todetaan suunnittelijan ja assistentin välisen sujuvan viestinnän vaativan suunnittelijalta kulttuurintuntemusta, sopeutumista assistentin taitotasoon ja tarkkuutta sähköpostiviestien sisällöissä. Assistentilta tarvitaan sujuvan englannin kielen lisäksi kykyä sopeutua länsimaalaiseen ajatteluun ja sitä kautta uskallusta avoimeen asenteeseen uuden oppimista kohtaan. Myös yrityksellä on vastuu tunnistaa assistenttien kokemus ja taitotaso. Jatkotutkimuksena voisi toisintaa etnografisen havainnoinnin suunnittelijoiden ja assistenttien välillä ja tutkia, kuinka tämä kehitystyö on muuttanut toimintaa.
Teoriaosuudessa selvitettiin Geert Hofsteden kulttuurien ulottuvuuksia koskevan tutkimuksen tuloksia Suomen ja Kiinan osalta. Taustatutkimusta tehtiin kyselyiden muodossa niin suomalaisille suunnittelijoille kuin kiinalaisille suunnitteluassistenteille. Kyselyiden pohjalta järjestettiin palavereita ja keskustelua Kiinan-toimiston esimiesten kanssa suunnitteluassistenttien työn järjestelystä.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Kehittämishankkeen tutkimusstrategiana oli etnografinen havainnointi. Tutkimuksessa seurattiin kahden suomalaisen suunnittelijan sähköpostiviestintää heidän kiinalaisten suunnitteluassistenttiensa kanssa. Tutkimuksen havainnointiosuus rajattiin tuotekehitysprosessin alkuun protojen ohjeistusvaiheeseen. Vaihe on kriittinen koko tuotekehityksen kaaressa ja vaatii tarkkuutta ja ajatustyötä niin suunnittelijalta kuin assistentiltakin.
Opinnäytetyössä syntyi kaksi toisiaan tukevaa kehityslinjaa, joista toisen tuloksena syntyi Kiinan-toimistolle uusi työnimike, jonka seurauksena suunnitteluassistenttityö organisoitui uudella tavalla. Toisen kehityslinjan etnografisen havainnoinnin tuloksena todetaan suunnittelijan ja assistentin välisen sujuvan viestinnän vaativan suunnittelijalta kulttuurintuntemusta, sopeutumista assistentin taitotasoon ja tarkkuutta sähköpostiviestien sisällöissä. Assistentilta tarvitaan sujuvan englannin kielen lisäksi kykyä sopeutua länsimaalaiseen ajatteluun ja sitä kautta uskallusta avoimeen asenteeseen uuden oppimista kohtaan. Myös yrityksellä on vastuu tunnistaa assistenttien kokemus ja taitotaso. Jatkotutkimuksena voisi toisintaa etnografisen havainnoinnin suunnittelijoiden ja assistenttien välillä ja tutkia, kuinka tämä kehitystyö on muuttanut toimintaa.