Henkilöstökokemus itseohjautuvassa tiimissä : case: kotihoito
Juntunen, Eeva (2020)
Juntunen, Eeva
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276042
Tiivistelmä
Henkilöstökokemus muodostuu työntekijöiden kokemuksesta työn merkityksellisyydestä, johtamisesta ja esimiestyöstä sekä muista työn edellytyksistä kuten tiloista ja välineistä. Keskeisiä tekijöitä ovat organisaatiokulttuuri ja ilmapiiri, erityisesti luottamus ja vuorovaikutuksen toimivuus. Itseohjautuvuudella tarkoitetaan tiimin toimintamallia, jossa toteutuvat samanaikaisesti yksilön vahva motivaatio ja sitoutuminen työlle asetettuihin tavoitteisiin sekä jaettu vastuu ja johtajuus.
Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla kohdataan monia työvoimaan liittyviä haasteita yhtä aikaa kasvavien ja muuttuvien asiakastarpeiden kanssa. Hoitajamitoitus, talous, työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus sekä työhön ja työvoimaan liittyvät muutokset ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka luovat paineita niin johtamis- ja esimiestyölle kuin koko henkilöstölle.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää henkilöstökokemuksen kehittyminen itseohjautuvissa tiimeissä kotihoidon palveluissa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu henkilöstökokemuksen ja tiimien johtamisen sekä itseohjautuvuuden ja motivaation teorioista. Henkilöstökokemusta lähestytään sen historian ja nykykäsityksen kautta kuvaten hyvä henkilöstökokemus, sen edellytykset ja johtaminen. Itseohjautuvan mallin teoriassa painottuvat yksilön motivaatiotekijät sekä tiimityön määrittely ja piirteet.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksella, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä henkilöstölle sekä puolistrukturoituja esimieshaastatteluja. Kyselyn tuloksia verrattiin kohdeorganisaation tekemään työhyvinvointikyselyyn 2018.
Tutkimustulosten mukaan henkilöstökokemus oli joiltain osin parantunut edelliseen työhyvinvointikyselyyn verrattuna. Erityisesti tiimit arvostavat omaan työhön ja sen suunnitteluun vaikuttamista. Tulosten mukaan koettiin, että itseohjautuvan tiimin asiakaslähtöinen malli parantaa työn resurssointia, työn laatua ja voi vaikuttaa mm. asiakasturvallisuuteen.
Kehittämisehdotuksina voidaan mainita tiimien itseohjautumisen jatkuva tuen tarve ja jäsenten kannustaminen yhteiseen vastuunottoon työn tuloksista. Tiimeillä tulisi olla käytössään yhdessä suunnitellut mittarit työn seurantaan. Myös esimiesten uutta roolia on tuettava. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää itseohjautuvan tiimin suunnittelussa tai toimivan tiimin arvioinnissa.
Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla kohdataan monia työvoimaan liittyviä haasteita yhtä aikaa kasvavien ja muuttuvien asiakastarpeiden kanssa. Hoitajamitoitus, talous, työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus sekä työhön ja työvoimaan liittyvät muutokset ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka luovat paineita niin johtamis- ja esimiestyölle kuin koko henkilöstölle.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää henkilöstökokemuksen kehittyminen itseohjautuvissa tiimeissä kotihoidon palveluissa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu henkilöstökokemuksen ja tiimien johtamisen sekä itseohjautuvuuden ja motivaation teorioista. Henkilöstökokemusta lähestytään sen historian ja nykykäsityksen kautta kuvaten hyvä henkilöstökokemus, sen edellytykset ja johtaminen. Itseohjautuvan mallin teoriassa painottuvat yksilön motivaatiotekijät sekä tiimityön määrittely ja piirteet.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksella, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä henkilöstölle sekä puolistrukturoituja esimieshaastatteluja. Kyselyn tuloksia verrattiin kohdeorganisaation tekemään työhyvinvointikyselyyn 2018.
Tutkimustulosten mukaan henkilöstökokemus oli joiltain osin parantunut edelliseen työhyvinvointikyselyyn verrattuna. Erityisesti tiimit arvostavat omaan työhön ja sen suunnitteluun vaikuttamista. Tulosten mukaan koettiin, että itseohjautuvan tiimin asiakaslähtöinen malli parantaa työn resurssointia, työn laatua ja voi vaikuttaa mm. asiakasturvallisuuteen.
Kehittämisehdotuksina voidaan mainita tiimien itseohjautumisen jatkuva tuen tarve ja jäsenten kannustaminen yhteiseen vastuunottoon työn tuloksista. Tiimeillä tulisi olla käytössään yhdessä suunnitellut mittarit työn seurantaan. Myös esimiesten uutta roolia on tuettava. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää itseohjautuvan tiimin suunnittelussa tai toimivan tiimin arvioinnissa.