Lyhytaikaishoitojakson onnistuminen omaishoitajan kertomana
Hakala, Jari; Juojärvi, Eevastiina (2020)
Hakala, Jari
Juojärvi, Eevastiina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276007
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lyhytaikaishoitojakson toteutumista omaishoitajan kertomana sekä omaishoitajaa ja hänen hyvinvointiaan tukevia seikkoja lyhytaikaishoitojakson toteutuksessa. Tavoitteena oli tuottaa opinnäytetyön yhteistyökumppanille Helsingin Seniorisäätiölle asiakaslähtöistä tietoa ja ymmärrystä omaishoitajilta lyhytaikaishoitojaksototeutuksesta tämän opinnäytetyön ja -raportin muodossa. Tietoa voidaan hyödyntää koetun toiminnan laadun määrittämisessä sekä toiminnan ja strukturoitujen kyselytutkimusten kehittämisessä.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Aineistonkeruun menetelmä oli puolistrukturoitu haastattelu ja aineistoanalyysissä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Opinnäytetyön aineisto koostui viidestä omaishoitajien yksilöhaastattelusta. Kohderyhmänä olivat omaishoitajat, joiden hoidettavat olivat olleet yhteistyökumppanin lyhytaikaishoitoyksikön asiakkaita.
Teoreettinen viitekehyksemme koostuu Harmellin omaishoitajan terveyttä suojaavista tekijöistä, Pearlinin stressiprosessimallista ja ASCOT SCT4 -elämänlaatumittarin mukaisista omaishoitajan elämänlaadun ulottuvuuksista. Lisäksi viitekehykseen haettiin aikaisempaa tutkimustietoa sekä hyväksi todettuja käytänteitä lyhytaikaishoitojakson toteutuksista. Teorian perustana oli yhteiskunnallinen tieto omaishoitajista, omaishoitosopimuksesta, omaishoidon tukemisesta ja omaishoidon tilanteessa Suomessa ja Helsingissä. Lisäksi kerättiin teoriatietoa omaishoitajan hyvinvoinnista, terveyttä edistävistä keinoista, stressitekijöistä, osallisuuden edistämisestä, omaisyhteistyöstä ja omaishoitoperhekeskeisestä hoitoympäristöstä. Omaishoitajilta kysyttiin haastatteluissa, miten he kokivat lyhytaikaishoitojakson toteutuksen. Haastatteluissa teemoina olivat hoitojaksolle valmistautuminen, saapuminen, hoitojakson toteutuminen sekä hoitojaksolta kotiutuminen.
Haastattelujen perusteella lyhytaikaishoitoyksikkö oli onnistunut perustehtävässään. Haastateltavat pystyivät luottamaan yksikön asianmukaiseen hoitoon, hoivaan ja lääketurvallisuuteen. Omaiset kuitenkin haluaisivat osallistua enemmän hoitokäytänteistä yhteiseen sopimiseen. Omaisilla ei ollut kovinkaan paljon tietoa hoitoyksikön päivittäisestä toiminnasta, toimintakykyä ylläpitävästä kuntouttavasta toiminnasta, hoitosuunnitelmasta, hoitotavoitteista, hoitoyhteenvedosta tai tarjolla olevista päivittäisistä aktiviteeteista. Omaishoitajat pitävät hyvänä erilaisten erikoistapahtumien järjestämisestä sekä pienistä asiakkaan arkeen tarjotuista hemmotteluhetkistä. He toivoivat, että päivittäin järjestettäisiin asiakkaille pieni toimintatuokio. Omaishoitajien ääni ei aina kuulunut hoitoyksikössä ja omaishoitoperheen vaikuttaminen, omaisyhteistyö ja toiminnan läpinäkyvyys tietyiltä osin jäi puuttumaan haastattelujen perusteella.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Aineistonkeruun menetelmä oli puolistrukturoitu haastattelu ja aineistoanalyysissä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Opinnäytetyön aineisto koostui viidestä omaishoitajien yksilöhaastattelusta. Kohderyhmänä olivat omaishoitajat, joiden hoidettavat olivat olleet yhteistyökumppanin lyhytaikaishoitoyksikön asiakkaita.
Teoreettinen viitekehyksemme koostuu Harmellin omaishoitajan terveyttä suojaavista tekijöistä, Pearlinin stressiprosessimallista ja ASCOT SCT4 -elämänlaatumittarin mukaisista omaishoitajan elämänlaadun ulottuvuuksista. Lisäksi viitekehykseen haettiin aikaisempaa tutkimustietoa sekä hyväksi todettuja käytänteitä lyhytaikaishoitojakson toteutuksista. Teorian perustana oli yhteiskunnallinen tieto omaishoitajista, omaishoitosopimuksesta, omaishoidon tukemisesta ja omaishoidon tilanteessa Suomessa ja Helsingissä. Lisäksi kerättiin teoriatietoa omaishoitajan hyvinvoinnista, terveyttä edistävistä keinoista, stressitekijöistä, osallisuuden edistämisestä, omaisyhteistyöstä ja omaishoitoperhekeskeisestä hoitoympäristöstä. Omaishoitajilta kysyttiin haastatteluissa, miten he kokivat lyhytaikaishoitojakson toteutuksen. Haastatteluissa teemoina olivat hoitojaksolle valmistautuminen, saapuminen, hoitojakson toteutuminen sekä hoitojaksolta kotiutuminen.
Haastattelujen perusteella lyhytaikaishoitoyksikkö oli onnistunut perustehtävässään. Haastateltavat pystyivät luottamaan yksikön asianmukaiseen hoitoon, hoivaan ja lääketurvallisuuteen. Omaiset kuitenkin haluaisivat osallistua enemmän hoitokäytänteistä yhteiseen sopimiseen. Omaisilla ei ollut kovinkaan paljon tietoa hoitoyksikön päivittäisestä toiminnasta, toimintakykyä ylläpitävästä kuntouttavasta toiminnasta, hoitosuunnitelmasta, hoitotavoitteista, hoitoyhteenvedosta tai tarjolla olevista päivittäisistä aktiviteeteista. Omaishoitajat pitävät hyvänä erilaisten erikoistapahtumien järjestämisestä sekä pienistä asiakkaan arkeen tarjotuista hemmotteluhetkistä. He toivoivat, että päivittäin järjestettäisiin asiakkaille pieni toimintatuokio. Omaishoitajien ääni ei aina kuulunut hoitoyksikössä ja omaishoitoperheen vaikuttaminen, omaisyhteistyö ja toiminnan läpinäkyvyys tietyiltä osin jäi puuttumaan haastattelujen perusteella.