Hammashoitopelon lieventäminen virtuaalisesti: Pelkopotilaiden näkemyksiä
Juhanila, Hanna; Virtanen, Hanna-Mari (2020)
Juhanila, Hanna
Virtanen, Hanna-Mari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225632
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme ja tutkimuksen taustalla on Savonia ammattikorkeakoulun VIRSU-hanke (Virtuaalinen klinikka, innovaatiokeskittymä suun terveydenhuoltoon), jonka yhtenä osana on hammashoitoa pelkääville potilaille suunnattu virtuaalinen hoitohuone.
Suun terveydenhuollon digitaalisten palveluiden kehittämiselle on tarvetta. VIRSU-hankkeen tarkoituksena on toteuttaa virtuaalinen suunterveydenhuollon palveluympäristö alalla toimivien yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä.
Opinnäytetyössä tutkimme hammashoitopelkoisia potilaita. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata pelkopotilaiden näkemyksiä siitä, mitkä tekijät suun terveydenhuollossa aiheuttavat hoitopelkoa, miten hoitopelko ilmenee ja miten hoitopelkoa voi virtuaalisesti lievittää.
Aikuisten hammashoitopelko voi olla hyvinkin voimakasta ja elämää rajoittavaa, joten hoitoja pelon lievittämiseksi tarvitaan. Hammashoitopelko on suoraan yhteydessä huonoon suunterveyteen, joten asia on merkittävä kansanterveydenkin näkökulmasta. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää löytää uusia keinoja hammashoitopelon lievittämiseen ja virtuaaliset keinot ovat nykypäivää, tulevaisuuden teknologiaa, joten sitä tulisi hyödyntää myös suun terveydenhuollossa.
Teimme teemahaastattelulla tutkimuksen hammashoitopelosta ja kuinka sitä voisi lieventää virtuaalisin keinoin. Haastattelimme kymmentä hammashoitopelosta kärsivää aikuista. Annoimme haastateltaville kysymykset ennen haastattelua, jotta he pystyivät tutustumaan aiheeseen. Jouduimme avaamaan haastateltaville mitä virtuaalisuus on ja miten sitä voisi hyödyntää pelon hallitsemisessa.
Tekemämme tutkimuksen perusteella havaittiin, että hammashoitopelkoiset potilaat eivät niinkään halua nähdä instrumentteja eikä toimenpiteitä. He kokivat hoitohenkilökunnan esittelyn olevan tärkein osa pelon hallitsemisessa. Monelle virtuaalinen hoitohuone oli käsitteenä vaikea ja hankala hahmottaa, mitä kaikkea se voisi sisältää ja mitä siellä voisi kokea.
Tutkimustuloksia voi hyödyntää VIRSU-hankkeessa ja suunniteltaessa virtuaalista hoitohuonetta. Mielestämme olisi mielenkiintoista tehdä jatkotutkimus pelkääville lapsille ja nuorille. Pohdimme myös, voisiko virtuaalinen hoitohuone ehkäistä lasten hammashoitopelkoa, mikäli lapset ja nuoret pääsisivät pelaamaan tai tutustumaan hammashoitoon virtuaalisesti. Lapsille ja nuorille virtuaalinen maailma on nykypäivää, joten heille saattaisi virtuaalisuus olla helpompi käsite, kuin aikuisille.
Suun terveydenhuollon digitaalisten palveluiden kehittämiselle on tarvetta. VIRSU-hankkeen tarkoituksena on toteuttaa virtuaalinen suunterveydenhuollon palveluympäristö alalla toimivien yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä.
Opinnäytetyössä tutkimme hammashoitopelkoisia potilaita. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata pelkopotilaiden näkemyksiä siitä, mitkä tekijät suun terveydenhuollossa aiheuttavat hoitopelkoa, miten hoitopelko ilmenee ja miten hoitopelkoa voi virtuaalisesti lievittää.
Aikuisten hammashoitopelko voi olla hyvinkin voimakasta ja elämää rajoittavaa, joten hoitoja pelon lievittämiseksi tarvitaan. Hammashoitopelko on suoraan yhteydessä huonoon suunterveyteen, joten asia on merkittävä kansanterveydenkin näkökulmasta. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää löytää uusia keinoja hammashoitopelon lievittämiseen ja virtuaaliset keinot ovat nykypäivää, tulevaisuuden teknologiaa, joten sitä tulisi hyödyntää myös suun terveydenhuollossa.
Teimme teemahaastattelulla tutkimuksen hammashoitopelosta ja kuinka sitä voisi lieventää virtuaalisin keinoin. Haastattelimme kymmentä hammashoitopelosta kärsivää aikuista. Annoimme haastateltaville kysymykset ennen haastattelua, jotta he pystyivät tutustumaan aiheeseen. Jouduimme avaamaan haastateltaville mitä virtuaalisuus on ja miten sitä voisi hyödyntää pelon hallitsemisessa.
Tekemämme tutkimuksen perusteella havaittiin, että hammashoitopelkoiset potilaat eivät niinkään halua nähdä instrumentteja eikä toimenpiteitä. He kokivat hoitohenkilökunnan esittelyn olevan tärkein osa pelon hallitsemisessa. Monelle virtuaalinen hoitohuone oli käsitteenä vaikea ja hankala hahmottaa, mitä kaikkea se voisi sisältää ja mitä siellä voisi kokea.
Tutkimustuloksia voi hyödyntää VIRSU-hankkeessa ja suunniteltaessa virtuaalista hoitohuonetta. Mielestämme olisi mielenkiintoista tehdä jatkotutkimus pelkääville lapsille ja nuorille. Pohdimme myös, voisiko virtuaalinen hoitohuone ehkäistä lasten hammashoitopelkoa, mikäli lapset ja nuoret pääsisivät pelaamaan tai tutustumaan hammashoitoon virtuaalisesti. Lapsille ja nuorille virtuaalinen maailma on nykypäivää, joten heille saattaisi virtuaalisuus olla helpompi käsite, kuin aikuisille.