Selvitys rakennuksen turvallisuudesta ennen korjaus- ja muutostyöhön ryhtymistä
Ahlqvist, Henna (2020)
Ahlqvist, Henna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004165138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004165138
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää miten nykyisiä rakennuksen turvallisuuteen liittyviä asetuksia tulisi soveltaa rakennuksen korjaus- ja muutostyössä. Rakennuksen turvallisuudella tarkoitetaan tässä työssä rakennuksen rakenteellista turvallisuutta, paloturvallisuutta ja käyttöturvallisuutta. Tutkimuksen tarkoitus oli myös selvittää, miten paljon rakennuksen turvallisuutta tutkitaan rakennuksen kuntotutkimusten yhteydessä ja miten tehtyjä tutkimuksia hyödynnetään suunnittelussa.
Työ toteutettiin sekä kirjallisuus- että kyselytutkimuksena. Kirjallisuustutkimuksessa tutkittiin nykyisiä turvallisuuteen liittyviä lakeja ja asetuksia sekä niistä laadittuja ohjeita ja tulkintoja sekä niiden soveltamista rakennuksen korjaus- ja muutostyössä. Turvallisuuteen liittyvien kuntotutkimusten osalta laadittiin kysely kuntotutkijoille. Tarkoitus oli kartoittaa, millä tavoin rakennuksen turvallisuuteen kiinnitetään yleensä huomiota rakennuksen kuntotutkimusten yhteydessä ja millaisia kokemuksia ja havaintoja kuntotutkijoilla on rakennusten turvallisuuteen liittyen.
Työn tuloksena saatiin käsitys nykyisten, rakennuksen turvallisuuteen liittyvien asetusten soveltamisesta rakennuksen korjaus- ja muutostyössä. Kyselyn mukaan kuntotutkimuksia ei välttämättä hyödynnetä riittävästi korjaus- ja muutostyön suunnittelussa. Tilaaja ei myöskään aina tilaa riittävän kattavia kuntotutkimuksia. Rakennuksen turvallisuutta tutkitaan melko hyvin, mutta kaikkea turvallisuuteen liittyvää ei kuitenkaan tutkita.
Asetusten soveltaminen rakennuksen korjaus- ja muutostyössä on osittain tulkinnanvaraista ja siksi soveltamista tulee arvioida aina hankekohtaisesti. Työn avulla saatiin kuitenkin selvitettyä asetuskohtaisia kriteerejä, joiden perusteella asetusten soveltamista voidaan arvioida. Rakennuksen kuntoa tutkittaessa tulisi tutkia järjestelmällisesti myös rakennuksen turvallisuutta. Kuntotutkimusten sisältöön ja riittävyyteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Kuntotutkijan ja suunnittelijoiden välistä yhteistyötä tulisi lisätä.
Opinnäytetyön lopputuloksena laadittiin Selvitys rakennuksen turvallisuudesta -lomake avuksi rakennushankkeeseen ryhtyvälle, suunnittelijoille ja rakennusvalvonnalle. Lomakkeessa esitetään tehdyt kuntotutkimukset, tarvittavat lisäselvitykset sekä suunnitteluperusteet korjaus- ja muutostyön turvallisen lopputuloksen varmistamiseksi.
Työ toteutettiin sekä kirjallisuus- että kyselytutkimuksena. Kirjallisuustutkimuksessa tutkittiin nykyisiä turvallisuuteen liittyviä lakeja ja asetuksia sekä niistä laadittuja ohjeita ja tulkintoja sekä niiden soveltamista rakennuksen korjaus- ja muutostyössä. Turvallisuuteen liittyvien kuntotutkimusten osalta laadittiin kysely kuntotutkijoille. Tarkoitus oli kartoittaa, millä tavoin rakennuksen turvallisuuteen kiinnitetään yleensä huomiota rakennuksen kuntotutkimusten yhteydessä ja millaisia kokemuksia ja havaintoja kuntotutkijoilla on rakennusten turvallisuuteen liittyen.
Työn tuloksena saatiin käsitys nykyisten, rakennuksen turvallisuuteen liittyvien asetusten soveltamisesta rakennuksen korjaus- ja muutostyössä. Kyselyn mukaan kuntotutkimuksia ei välttämättä hyödynnetä riittävästi korjaus- ja muutostyön suunnittelussa. Tilaaja ei myöskään aina tilaa riittävän kattavia kuntotutkimuksia. Rakennuksen turvallisuutta tutkitaan melko hyvin, mutta kaikkea turvallisuuteen liittyvää ei kuitenkaan tutkita.
Asetusten soveltaminen rakennuksen korjaus- ja muutostyössä on osittain tulkinnanvaraista ja siksi soveltamista tulee arvioida aina hankekohtaisesti. Työn avulla saatiin kuitenkin selvitettyä asetuskohtaisia kriteerejä, joiden perusteella asetusten soveltamista voidaan arvioida. Rakennuksen kuntoa tutkittaessa tulisi tutkia järjestelmällisesti myös rakennuksen turvallisuutta. Kuntotutkimusten sisältöön ja riittävyyteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Kuntotutkijan ja suunnittelijoiden välistä yhteistyötä tulisi lisätä.
Opinnäytetyön lopputuloksena laadittiin Selvitys rakennuksen turvallisuudesta -lomake avuksi rakennushankkeeseen ryhtyvälle, suunnittelijoille ja rakennusvalvonnalle. Lomakkeessa esitetään tehdyt kuntotutkimukset, tarvittavat lisäselvitykset sekä suunnitteluperusteet korjaus- ja muutostyön turvallisen lopputuloksen varmistamiseksi.