Typen lisälannoitustarpeen selvittäminen viljakasveilla lehtivihreämittauksella
Simola, Essi (2020)
Simola, Essi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004155100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004155100
Tiivistelmä
Kevätviljojen lannoitus tehdään yleensä kerralla kylvön yhteydessä. Tällöin kylvölannoituksessa annetaan kasvien tarvitsemat ravinteet eli typpi, fosfori ja kalium. Jaetussa lannoituksessa viljoille annetaan keväällä suurin osa kasvin tarvitsemasta typestä ja loppu typpi annetaan kasvukaudella. Kasvukaudella jaettava lisätyppilannoitus tehdään kasvuston tarpeen sekä kasvukauden olosuhteiden mukaan. Kasvuston typen riittävyys voidaan määrittää lehtivihreä- eli SPAD-mittarilla, joka mittaa kasvin lehtivihreäpitoisuutta. Lehtivihreäpitoisuus on verrattavissa kasvin typpimäärään.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa viljelijäohje lehtivihreä- eli SPAD-mittareilla mittaamisesta ja typen lisälannoitustarpeen määrittämisestä viljakasveilla. Lisäksi viljelijäohjeessa opastetaan viljelijää hyödyntämään Yara CropSAT-satelliittipalvelua, joka mittaa pellon NDVI-kasvillisuusindeksiä. Opinnäytetyössä käsiteltiin viljoista kauraa, ohraa, mallasohraa ja kevätvehnää. Työn tavoitteena oli kenttätutkimuksella tutkia Savonia-ammattikorkeakoulussa käytössä olleen halvan lehtivihreämittarin, HAD-YL6 Chlorophyll meterin, luotettavuutta verrattuna kalliimpaan Yara N-Tester-lehtivihreämittariin, joka saatiin käyttöön Hankkijalta. Kenttätutkimuksen myötä haluttiin selvittää jo olemassa olevien lehtivihreäsuositusarvojen lisäksi, viljojen muista kehitysvaiheista ohjeellisia lehtivihreäarvoja. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Hankkija Oy ja yhteyshenkilönä toimi Juha Salopelto.
Opinnäytetyön kenttätutkimusosio toteutettiin Hankkija Oy:n koeruutukentällä Elimäellä. Kenttätutkimuksessa saatiin selvitettyä molemmille SPAD-mittareille ohjeellisia lehtivihreäsuositusarvoja korrenkasvu-, tähkälle ja röyhylle tulovaiheisiin sekä jyvän täyttymis- ja tuleentumisvaiheeseen. Chlorophyll meter -mittarille selvitettiin muuntokerroin, jolla voidaan muuttaa kyseisellä mittarilla mitattu SPAD-arvo N-Testerillä vastaavaksi SPAD-arvoksi. Lisäksi satotaso- ja valkuaispitoisuustiedoilla saatiin tarkennettua millä SPAD-arvoilla päädyttiin mihinkin satotasoon tai valkuaispitoisuuteen käytännössä. Viljelijäohje toteutettiin tutkimuksesta saatujen tuloksien ja opinnäytetyössä käytettyjen kirjallisien lähteiden avulla.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi tiivis ja selkeä kaksisivuinen viljelijäohje Yara CropSAT -satelliittipalvelun hyödyntämisestä lehtivihreämittauksissa sekä typen lisälannoitustarpeen määrittämisestä kasvustosta mitattujen lehtivihreäarvojen perusteella. Viljelijäohje on käyttökelpoinen useilla SPAD-mittareilla. Viljelijäohjeeseen on koottu ohjeet lehtivihreän mittaamisesta, eri SPAD-mittareiden ohjeelliset SPAD-suositusarvot eri kehitysvaiheissa, muuntokerroin Chlorophyll meter -mittarille ja ohjeistus tarvittavan lisätyppilannoitteen määrittämiseen. Viljelijäohje on saatavilla internetistä. Viljelijäohjeen kohderyhmänä ovat viljojen viljelijät.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa viljelijäohje lehtivihreä- eli SPAD-mittareilla mittaamisesta ja typen lisälannoitustarpeen määrittämisestä viljakasveilla. Lisäksi viljelijäohjeessa opastetaan viljelijää hyödyntämään Yara CropSAT-satelliittipalvelua, joka mittaa pellon NDVI-kasvillisuusindeksiä. Opinnäytetyössä käsiteltiin viljoista kauraa, ohraa, mallasohraa ja kevätvehnää. Työn tavoitteena oli kenttätutkimuksella tutkia Savonia-ammattikorkeakoulussa käytössä olleen halvan lehtivihreämittarin, HAD-YL6 Chlorophyll meterin, luotettavuutta verrattuna kalliimpaan Yara N-Tester-lehtivihreämittariin, joka saatiin käyttöön Hankkijalta. Kenttätutkimuksen myötä haluttiin selvittää jo olemassa olevien lehtivihreäsuositusarvojen lisäksi, viljojen muista kehitysvaiheista ohjeellisia lehtivihreäarvoja. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Hankkija Oy ja yhteyshenkilönä toimi Juha Salopelto.
Opinnäytetyön kenttätutkimusosio toteutettiin Hankkija Oy:n koeruutukentällä Elimäellä. Kenttätutkimuksessa saatiin selvitettyä molemmille SPAD-mittareille ohjeellisia lehtivihreäsuositusarvoja korrenkasvu-, tähkälle ja röyhylle tulovaiheisiin sekä jyvän täyttymis- ja tuleentumisvaiheeseen. Chlorophyll meter -mittarille selvitettiin muuntokerroin, jolla voidaan muuttaa kyseisellä mittarilla mitattu SPAD-arvo N-Testerillä vastaavaksi SPAD-arvoksi. Lisäksi satotaso- ja valkuaispitoisuustiedoilla saatiin tarkennettua millä SPAD-arvoilla päädyttiin mihinkin satotasoon tai valkuaispitoisuuteen käytännössä. Viljelijäohje toteutettiin tutkimuksesta saatujen tuloksien ja opinnäytetyössä käytettyjen kirjallisien lähteiden avulla.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi tiivis ja selkeä kaksisivuinen viljelijäohje Yara CropSAT -satelliittipalvelun hyödyntämisestä lehtivihreämittauksissa sekä typen lisälannoitustarpeen määrittämisestä kasvustosta mitattujen lehtivihreäarvojen perusteella. Viljelijäohje on käyttökelpoinen useilla SPAD-mittareilla. Viljelijäohjeeseen on koottu ohjeet lehtivihreän mittaamisesta, eri SPAD-mittareiden ohjeelliset SPAD-suositusarvot eri kehitysvaiheissa, muuntokerroin Chlorophyll meter -mittarille ja ohjeistus tarvittavan lisätyppilannoitteen määrittämiseen. Viljelijäohje on saatavilla internetistä. Viljelijäohjeen kohderyhmänä ovat viljojen viljelijät.