Kokemuksia hoitajien työssä jaksamisesta laihuushäiriöpotilaan hoitotyössä
Kanerva, Emilia; Luhtala, Ina (2020)
Kanerva, Emilia
Luhtala, Ina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004144975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004144975
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan kokemuksia työssä jaksamisesta laihuushäiriötä sairastavan potilaan hoitotyössä ja tavoitteena oli tuoda ilmi mahdollisia kehitysideoita hoitohenkilökunnan työssä jaksamisen edistämiseksi. Tutkimus toteutettiin Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian osastolla 21 Harjavallan sairaalassa.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin ryhmähaastatteluna ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui 8 hoitajaa ja haastattelut toteutettiin kahdessa neljän hengen ryhmässä. Haastattelun teemat käsittelivät hoitajien työssä jaksamista edistäviä ja heikentäviä tekijöitä sekä kehitysideoita jaksamisen edistämiseksi. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan toimiva työyhteisö, koulutukset, tiedon jakaminen sekä työnohjauksen eri muodot edistävät työssä jaksamista. Tärkeiksi asioiksi nousi työntekijöiden keskinäinen luottamus toisiinsa ja tuen saaminen haastavissa tilanteissa. Työssä jaksamista heikentäviksi tekijöiksi koettiin osaston tilanteiden nopeat vaihtelut sekä osaston potilaspaikkojen ylittyminen. Osaston hektisyys ja kiire vievät hoitajien voimavaroja eri tavalla, mikä vaikeuttaa keskittymistä hoitotyöhön.
Tuloksena nousi ilmi myös hoitotyöhön liittyviä erityispiirteitä, jotka voivat joko edistää tai heikentää työssä jaksamista. Tällaisia olivat esimerkiksi hoidon hidas eteneminen ja potilaiden tapa jakaa hoitajat hyviin ja huonoihin hoitajiin, joka aiheuttaa ajoittain kuohuntaa työyhteisössä. Kehitysideoiksi jaksamisen parantamiseksi nousivat positiivisen palautteen saaminen, hyvät koulutukset sekä työnantajan järjestämän virkistystoiminnan lisääminen.
Jatkotutkimusehdotuksena vastaavanlaisen tutkimuksen voisi toteuttaa koskemaan osaston koko hoitohenkilökuntaa, jolloin saisi laajemman käsityksen hoitohenkilökunnan työssä jaksamisesta. Tutkimuksen voisi kohdistaa myös esimerkiksi täysi-ikäisiä laihuushäiriöpotilaita hoitavaan osastoon. Tutkimusten tuloksia voisi verrata toisiinsa ja niistä voisi etsiä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Näin hoitajien jaksamisesta voitaisiin saada kokonaisvaltaisempi kuvaus.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin ryhmähaastatteluna ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui 8 hoitajaa ja haastattelut toteutettiin kahdessa neljän hengen ryhmässä. Haastattelun teemat käsittelivät hoitajien työssä jaksamista edistäviä ja heikentäviä tekijöitä sekä kehitysideoita jaksamisen edistämiseksi. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan toimiva työyhteisö, koulutukset, tiedon jakaminen sekä työnohjauksen eri muodot edistävät työssä jaksamista. Tärkeiksi asioiksi nousi työntekijöiden keskinäinen luottamus toisiinsa ja tuen saaminen haastavissa tilanteissa. Työssä jaksamista heikentäviksi tekijöiksi koettiin osaston tilanteiden nopeat vaihtelut sekä osaston potilaspaikkojen ylittyminen. Osaston hektisyys ja kiire vievät hoitajien voimavaroja eri tavalla, mikä vaikeuttaa keskittymistä hoitotyöhön.
Tuloksena nousi ilmi myös hoitotyöhön liittyviä erityispiirteitä, jotka voivat joko edistää tai heikentää työssä jaksamista. Tällaisia olivat esimerkiksi hoidon hidas eteneminen ja potilaiden tapa jakaa hoitajat hyviin ja huonoihin hoitajiin, joka aiheuttaa ajoittain kuohuntaa työyhteisössä. Kehitysideoiksi jaksamisen parantamiseksi nousivat positiivisen palautteen saaminen, hyvät koulutukset sekä työnantajan järjestämän virkistystoiminnan lisääminen.
Jatkotutkimusehdotuksena vastaavanlaisen tutkimuksen voisi toteuttaa koskemaan osaston koko hoitohenkilökuntaa, jolloin saisi laajemman käsityksen hoitohenkilökunnan työssä jaksamisesta. Tutkimuksen voisi kohdistaa myös esimerkiksi täysi-ikäisiä laihuushäiriöpotilaita hoitavaan osastoon. Tutkimusten tuloksia voisi verrata toisiinsa ja niistä voisi etsiä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Näin hoitajien jaksamisesta voitaisiin saada kokonaisvaltaisempi kuvaus.