Infra-alojen koulutusmäärät Suomessa : Yliopistot 2016―2018
Läärä, Tapani (2020)
Läärä, Tapani
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004144948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004144948
Tiivistelmä
Infra-alan merkitys Suomen yhteiskunnan kehityksessä on kiistaton. Valtioneuvosto selvittää parhaillaan mittavia investointeja raideinfraan Turun tunnin junan ja Suomi-ratahankeyhtiöiden avulla. Tavoitteena on parantaa Suomen kasvukaupunkiseutujen saavutettavuutta ja raideliikenteen sujuvuutta.
Maanrakennusalan neuvottelukunta (ry) on halunnut tutkia yliopistojen infra-alan koulutusmääriä ja on tilannut tutkimustyön Tampereen ammattikorkeakoululta.
Tässä opinnäytetyössä on tutkittu Suomen yliopistojen infra-alan aloituspaikkojen ja tutkinnon suorittaneiden määriä. Tutkimuskysymys on, mitkä ovat infra-alan koulutusmäärät alan koulutusta tarjoavissa Suomen yliopistoissa vuosina 2016-2018. Tutkimusmetodiksi on valittu puolistrukturoitu haastattelu.
Vastaajiksi valittiin Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto (joka myöhemmin yhdistyi korkeakouluyhteisöksi Tampereen yliopisto -nimellä), Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Lappeenrannan yliopisto. Nämä valittiin, koska ylimmän korkeakouluasteen opetus infra-alalla keskittyy Suomessa näihin yliopistoihin. Referenssiksi valittiin Lappeenrannan yliopisto. Vastaajat näistä kartoitettiin ensin tiedustelemalla yliopistojen neuvonnasta, ketkä ovat nimettyjä infra-alan vastuuhenkilöitä. Vastaajiksi varmistui tiedekuntien dekaanit, professorit ja koulutussihteerit.
Kun vastaajat oli valittu, lähetettiin sähköisen kyselykaavakkeen sähköpostin liitteenä jokaiselle vastaajalle. Sen jälkeen jokaiselle vastaanottajalle soitettiin varmistuspuhelu, onko kaavake saapunut, onko se ymmärrettävä ja muistutettiin vastauksien lähetysaikataulusta. Vastauksia saapui 5 kpl (n=5), jolloin otanta onnistui 100 prosenttisesti. Saapuneet vastauksen analysoitiin laadullisilla menetelmillä, jossa niitä tarkasteltiin taulukkolaskentaohjelman avulla.
Tuloksena voidaan todeta, että näissä yliopistoissa vuosina 2016-2018 rakennusalan aloitti noin 220-250 opiskelijaa. Tällä aikavälillä vuosittain valmistui noin 50 kandidaattia. Maisteritutkinnon suorittaneita valmistui samalla aikavälillä 50-70. Tekniikan tohtoreita valmistui infra-alan koulutusohjelmista 9 kpl ja lisensiaatteja 0 kpl. Tutkimuksen haasteena on ollut selvittää, moniko opiskelijoista valitsee infra-alan, koska kandivaiheen opintoihin hakeuduttaessa ei tarvitse valita opintosuuntausta. Lisäksi valittujen rajauksien tekeminen oli vaikeaa, koska yliopistot tarjoavat paljon opintovaihtoehtoja, joissa on mukana infra-alan opetusta.
Maanrakennusalan neuvottelukunta (ry) on halunnut tutkia yliopistojen infra-alan koulutusmääriä ja on tilannut tutkimustyön Tampereen ammattikorkeakoululta.
Tässä opinnäytetyössä on tutkittu Suomen yliopistojen infra-alan aloituspaikkojen ja tutkinnon suorittaneiden määriä. Tutkimuskysymys on, mitkä ovat infra-alan koulutusmäärät alan koulutusta tarjoavissa Suomen yliopistoissa vuosina 2016-2018. Tutkimusmetodiksi on valittu puolistrukturoitu haastattelu.
Vastaajiksi valittiin Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto (joka myöhemmin yhdistyi korkeakouluyhteisöksi Tampereen yliopisto -nimellä), Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Lappeenrannan yliopisto. Nämä valittiin, koska ylimmän korkeakouluasteen opetus infra-alalla keskittyy Suomessa näihin yliopistoihin. Referenssiksi valittiin Lappeenrannan yliopisto. Vastaajat näistä kartoitettiin ensin tiedustelemalla yliopistojen neuvonnasta, ketkä ovat nimettyjä infra-alan vastuuhenkilöitä. Vastaajiksi varmistui tiedekuntien dekaanit, professorit ja koulutussihteerit.
Kun vastaajat oli valittu, lähetettiin sähköisen kyselykaavakkeen sähköpostin liitteenä jokaiselle vastaajalle. Sen jälkeen jokaiselle vastaanottajalle soitettiin varmistuspuhelu, onko kaavake saapunut, onko se ymmärrettävä ja muistutettiin vastauksien lähetysaikataulusta. Vastauksia saapui 5 kpl (n=5), jolloin otanta onnistui 100 prosenttisesti. Saapuneet vastauksen analysoitiin laadullisilla menetelmillä, jossa niitä tarkasteltiin taulukkolaskentaohjelman avulla.
Tuloksena voidaan todeta, että näissä yliopistoissa vuosina 2016-2018 rakennusalan aloitti noin 220-250 opiskelijaa. Tällä aikavälillä vuosittain valmistui noin 50 kandidaattia. Maisteritutkinnon suorittaneita valmistui samalla aikavälillä 50-70. Tekniikan tohtoreita valmistui infra-alan koulutusohjelmista 9 kpl ja lisensiaatteja 0 kpl. Tutkimuksen haasteena on ollut selvittää, moniko opiskelijoista valitsee infra-alan, koska kandivaiheen opintoihin hakeuduttaessa ei tarvitse valita opintosuuntausta. Lisäksi valittujen rajauksien tekeminen oli vaikeaa, koska yliopistot tarjoavat paljon opintovaihtoehtoja, joissa on mukana infra-alan opetusta.