Perehdytysaikataulun ja -materiaalin kehitys palvelukeskuksessa
Valtonen, Nicola (2020)
Valtonen, Nicola
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004134943
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004134943
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää Bonava Suomi Oy:n Helsingin toimipisteessä toimivan palvelukeskuksen perehdytysprosessia niin, että se palvelee tehokkaammin sekä perehdyttäjää että perehdytettävää työntekijää. Opinnäytetyön avulla pyritään kehittämään vakioitu aikataulu perehdytysjaksolle sekä palvelukeskuksen perehdytysprosessin materiaalia kyseiselle jaksolle sopivaksi. Perehdytysmateriaalia ja aikataulua kehitetään siis niin, että palvelukeskuksen kokonaisuus hahmottuu uudelle aloittavalle harjoittelijalle selkeämmin ennen varsinaisten työtehtävien aloittamista käytännössä. Opinnäytetyö toteutetaan toimeksiantona Bonava Suomi Oy:lle.
Opinnäytetyössä käytetään päämenetelmänä haastattelua. Haastatteluissa käytetään yksilö- ja parihaastatteluja, jotta perehdytykseen liittyvistä kokemuksista on mahdollista saada mahdollisimman laaja ja syvä kuva. Opinnäytetyössäni kehitetään tulevaisuudessa käytettäviä materiaaleja ja aikataulua, joten on erityisen tärkeää saada perusteellinen käsitys käytännön toiminnoista sekä niiden jalkauttamisesta uudelle työntekijälle. Olen päässyt seuraamaan opinnäytetyötä tehdessäni myös uusien syksyllä 2019 aloittaneiden harjoittelijoiden työskentelyä. Opinnäytetyön tutkimus on laadullinen, ja se näkyy menetelmän valinnassa sekä sen käytössä. Tämän lisäksi käytän tutkimuksessa sen aihetta tukevaa kirjallisuutta.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi selkeitä ongelmakohtia palvelukeskuksen perehdytysjaksoon liittyen. Nämä ongelmakohdat keskittyvät etenkin kommunikaation ja haasteiden purkamiseen yhdessä ohjaajan kanssa, sekä ajankäyttöön ja perehdytysjaksolla toimivien ohjaajien läsnäoloon. Myös perehdytysmateriaali osoittautuu tuloksien perusteella liian tekniseksi ja vaikealukuiseksi uuden työntekijän näkökulmasta. Tulokset osoittavat myös, että tähän asti perehdytysjaksolla on annettu liikaa aikaa itsenäiseen opiskeluun, vuorovaikutteisen ohjaamisen sijasta. Uusille aloittaville työntekijöille tulisi resursoida enemmän ohjausta ja mahdollisuuksia pureutua ohjaajan kanssa säännöllisesti perehdytysjakson aikana heränneisiin kysymyksiin. Opinnäytetyössä toteutetun tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehitystoimenpiteille on realistisia tarpeita Bonava Suomi Oy:n palvelukeskuksessa. Nämä tarpeet tulevat selkeästi esiin ja niihin on mahdollista tehdä käytännön tason muutoksia. Myös perehdytysprosessia voidaan tämän myötä viedä haluttuun suuntaan. Perehdytysjakson aikataulun vakiointi on selvästi kaivattu käytännön kehitystoimenpide, jonka myös toteutan tutkimuksessa saamieni tuloksien perusteella. Aikataulua on muokattu perehdytysjakson osa-alueiden painotustarpeiden mukaan.
Opinnäytetyössä käytetään päämenetelmänä haastattelua. Haastatteluissa käytetään yksilö- ja parihaastatteluja, jotta perehdytykseen liittyvistä kokemuksista on mahdollista saada mahdollisimman laaja ja syvä kuva. Opinnäytetyössäni kehitetään tulevaisuudessa käytettäviä materiaaleja ja aikataulua, joten on erityisen tärkeää saada perusteellinen käsitys käytännön toiminnoista sekä niiden jalkauttamisesta uudelle työntekijälle. Olen päässyt seuraamaan opinnäytetyötä tehdessäni myös uusien syksyllä 2019 aloittaneiden harjoittelijoiden työskentelyä. Opinnäytetyön tutkimus on laadullinen, ja se näkyy menetelmän valinnassa sekä sen käytössä. Tämän lisäksi käytän tutkimuksessa sen aihetta tukevaa kirjallisuutta.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi selkeitä ongelmakohtia palvelukeskuksen perehdytysjaksoon liittyen. Nämä ongelmakohdat keskittyvät etenkin kommunikaation ja haasteiden purkamiseen yhdessä ohjaajan kanssa, sekä ajankäyttöön ja perehdytysjaksolla toimivien ohjaajien läsnäoloon. Myös perehdytysmateriaali osoittautuu tuloksien perusteella liian tekniseksi ja vaikealukuiseksi uuden työntekijän näkökulmasta. Tulokset osoittavat myös, että tähän asti perehdytysjaksolla on annettu liikaa aikaa itsenäiseen opiskeluun, vuorovaikutteisen ohjaamisen sijasta. Uusille aloittaville työntekijöille tulisi resursoida enemmän ohjausta ja mahdollisuuksia pureutua ohjaajan kanssa säännöllisesti perehdytysjakson aikana heränneisiin kysymyksiin. Opinnäytetyössä toteutetun tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehitystoimenpiteille on realistisia tarpeita Bonava Suomi Oy:n palvelukeskuksessa. Nämä tarpeet tulevat selkeästi esiin ja niihin on mahdollista tehdä käytännön tason muutoksia. Myös perehdytysprosessia voidaan tämän myötä viedä haluttuun suuntaan. Perehdytysjakson aikataulun vakiointi on selvästi kaivattu käytännön kehitystoimenpide, jonka myös toteutan tutkimuksessa saamieni tuloksien perusteella. Aikataulua on muokattu perehdytysjakson osa-alueiden painotustarpeiden mukaan.