Itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen kohentaminen ryhmätoiminnan avulla : toiminnallinen opinnäytetyö kuudesluokkalaisten parissa
Muukkonen, Julia; Lindholm, Teri; Linjama, Liina (2020)
Muukkonen, Julia
Lindholm, Teri
Linjama, Liina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004094886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004094886
Tiivistelmä
Tämä on toiminnallinen opinnäytetyö, joka toteutettiin yhteistyössä erään helsinkiläisen alakoulun kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tyttöjen vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä itsetunnon parantaminen ohjatun ryhmän avulla.
Opinnäytetyöllä oli kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli kohottaa tyttöjen itsetuntoa, kehittää vuorovaikutustaitoja sekä ryhmäyttää tyttöjä keskenään. Toinen tavoite oli kirjoittaa materiaali ryhmän ohjaamista varten, jotta samanlaista 11-13-vuotiasta tytöistä koostuvaa ryhmää voitaisiin tarvittaessa ohjata muuallakin.
Opinnäytetyön alussa pyrittiin kartoittamaan oppilaiden tilanne mahdollisimman hyvin. Ensin tiedusteltiin opettajilta ryhmään osallistuvista tytöistä, sitten tytöt haastateltiin kukin yksitellen. Haastatteluja seurasivat viisi ryhmäkertaa, joiden teemoina olivat ystävyys, itsetunto ja sosiaalinen media. Ryhmässä keskusteltiin ja tehtiin toiminnallisia harjoituksia, kuten draamaharjoituksia koskien esimerkiksi anteeksi pyytämistä, itsemyötätuntoa ja konfliktinpurkua. Ryhmän jälkeen pidettiin tytöille uudet haastattelut ja pyydettiin palautetta ryhmän vaikutuksista niin tytöiltä kuin tyttöjen opettajilta.
Ryhmäkertojen sisältö perustui itsetuntoa, tyttöjen välistä kiusaamista sekä sosiaalisen median vaikutusta koskevaan tutkimustietoon ja teoriaan. Sukupuolisensitiivisyys oli opinnäytetyötä ohjaava näkökulma, sillä kaikki osallistujat olivat tyttöjä. Tyttöjen välinen vuorovaikutus eroaa poikien välisestä vuorovaikutuksesta, joten oli tärkeää keskittyä tyttöjen kanssa tehtävään työhön. Ryhmän materiaali soveltuu sellaisenaan mille tahansa 11-13-vuotiaiden tyttöjen ryhmälle.
Ryhmästä saatu palaute oli positiivista. Alku- ja loppuhaastatteluita verratessa on helppo huomata, kuinka paljon tyttöjen käsitys ystävyydestä oli laajentunut. Tytöt olivat myös oppineet olemaan kriittisempiä sosiaalisessa mediassa näkyvää sisältöä kohtaan.
Opinnäytetyöllä oli kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli kohottaa tyttöjen itsetuntoa, kehittää vuorovaikutustaitoja sekä ryhmäyttää tyttöjä keskenään. Toinen tavoite oli kirjoittaa materiaali ryhmän ohjaamista varten, jotta samanlaista 11-13-vuotiasta tytöistä koostuvaa ryhmää voitaisiin tarvittaessa ohjata muuallakin.
Opinnäytetyön alussa pyrittiin kartoittamaan oppilaiden tilanne mahdollisimman hyvin. Ensin tiedusteltiin opettajilta ryhmään osallistuvista tytöistä, sitten tytöt haastateltiin kukin yksitellen. Haastatteluja seurasivat viisi ryhmäkertaa, joiden teemoina olivat ystävyys, itsetunto ja sosiaalinen media. Ryhmässä keskusteltiin ja tehtiin toiminnallisia harjoituksia, kuten draamaharjoituksia koskien esimerkiksi anteeksi pyytämistä, itsemyötätuntoa ja konfliktinpurkua. Ryhmän jälkeen pidettiin tytöille uudet haastattelut ja pyydettiin palautetta ryhmän vaikutuksista niin tytöiltä kuin tyttöjen opettajilta.
Ryhmäkertojen sisältö perustui itsetuntoa, tyttöjen välistä kiusaamista sekä sosiaalisen median vaikutusta koskevaan tutkimustietoon ja teoriaan. Sukupuolisensitiivisyys oli opinnäytetyötä ohjaava näkökulma, sillä kaikki osallistujat olivat tyttöjä. Tyttöjen välinen vuorovaikutus eroaa poikien välisestä vuorovaikutuksesta, joten oli tärkeää keskittyä tyttöjen kanssa tehtävään työhön. Ryhmän materiaali soveltuu sellaisenaan mille tahansa 11-13-vuotiaiden tyttöjen ryhmälle.
Ryhmästä saatu palaute oli positiivista. Alku- ja loppuhaastatteluita verratessa on helppo huomata, kuinka paljon tyttöjen käsitys ystävyydestä oli laajentunut. Tytöt olivat myös oppineet olemaan kriittisempiä sosiaalisessa mediassa näkyvää sisältöä kohtaan.