Ravintolakeittiöiden rasvanerotusmenetelmät ja niiden vaikutus energiatehokkuuteen
Turunen, Miikka (2020)
Turunen, Miikka
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003314221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003314221
Tiivistelmä
Ravintolakeittiöiden prosesseissa syntyy runsaasti lämpö-, kosteus- ja epäpuhtauskuormia, jotka aiheuttavat haasteita ilmanvaihdon suunnitteluun ja toteutukseen. Lämpö- ja kosteuskuormien seurauksena poistoilma sisältää huomattavan määrän energiaa, joka on hyödynnettävissä poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmällä. Lämmöntalteenoton hyödyntäminen edellyttää tehokkaan rasvanerotusmenetelmän käyttöä, jonka avulla vähennetään epäpuhtauksien kulkeutumista kanavistoon ja lämmönsiirtimien pinnoille. Tämän työn tavoitteena oli tutkia erilaisten rasvanerotusmenetelmien tehokkuutta ja niiden vaikutuksia lämmöntalteenottojärjestelmien puhtaana pysymiseen. Työssä selvitettiin myös erilaisten lämmöntalteenottojärjestelmien toimivuutta ravintolakeittiöissä.
Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin perehtymistä aiheeseen liittyviin jo olemassa oleviin teoriatietoihin, minkä lisäksi tehtiin kysely ammattikeittiöiden IV-suunnittelua työkseen tekeville henkilöille. Käytännön näkökulman saamiseksi haastateltiin pitkään ravintolakeittiöiden ilmanvaihto- ja lämmöntalteenottojärjestelmien puhdistustöitä tehneitä henkilöitä.
Tutkimuksessa selvisi, että suunnittelijoilla ja IV- sekä LTO-järjestelmien puhdistajilla ei ole selvää näkemystä poistoilman otsonoinnin ja UV-valoa käyttävien järjestelmien eroista rasvanerotuksen tehokkuuden suhteen. Edellä mainitut menetelmät kuitenkin todettiin tehokkaammiksi kuin pelkät mekaaniset rasvanerottimet. Lämmöntalteenottolaitteista nestekiertoiset järjestelmät ovat selvästi eniten käytettyjä ravintolakeittiöissä. Näistä sekä perinteinen vesi-glykolipatteri että Retermian neulaputkilämmönsiirrin koettiin pääasiassa toimiviksi rasvanerotuksen ollessa tehokas. Myös rasvanerottimien ja LTO-laitteiden säännöllisen huoltamisen todettiin edesauttavan lämmöntalteenoton energiatehokasta toimintaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ravintolakeittiöiden poistoilman rasvanerotusmenetelmällä on merkitystä kanaviston ja LTO-laitteiston puhtaana pysymisen kannalta, mutta rasvanerotuksen tehokkuus ei välttämättä ole tärkein tekijä rasvanerotintyypin valintaa tehtäessä. Järjestelmien puhdistajien mielestä tehokkaalla rasvanerotuksella ei myöskään voida pidentää kanaviston ja LTO:n puhdistusväliä.
Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin perehtymistä aiheeseen liittyviin jo olemassa oleviin teoriatietoihin, minkä lisäksi tehtiin kysely ammattikeittiöiden IV-suunnittelua työkseen tekeville henkilöille. Käytännön näkökulman saamiseksi haastateltiin pitkään ravintolakeittiöiden ilmanvaihto- ja lämmöntalteenottojärjestelmien puhdistustöitä tehneitä henkilöitä.
Tutkimuksessa selvisi, että suunnittelijoilla ja IV- sekä LTO-järjestelmien puhdistajilla ei ole selvää näkemystä poistoilman otsonoinnin ja UV-valoa käyttävien järjestelmien eroista rasvanerotuksen tehokkuuden suhteen. Edellä mainitut menetelmät kuitenkin todettiin tehokkaammiksi kuin pelkät mekaaniset rasvanerottimet. Lämmöntalteenottolaitteista nestekiertoiset järjestelmät ovat selvästi eniten käytettyjä ravintolakeittiöissä. Näistä sekä perinteinen vesi-glykolipatteri että Retermian neulaputkilämmönsiirrin koettiin pääasiassa toimiviksi rasvanerotuksen ollessa tehokas. Myös rasvanerottimien ja LTO-laitteiden säännöllisen huoltamisen todettiin edesauttavan lämmöntalteenoton energiatehokasta toimintaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ravintolakeittiöiden poistoilman rasvanerotusmenetelmällä on merkitystä kanaviston ja LTO-laitteiston puhtaana pysymisen kannalta, mutta rasvanerotuksen tehokkuus ei välttämättä ole tärkein tekijä rasvanerotintyypin valintaa tehtäessä. Järjestelmien puhdistajien mielestä tehokkaalla rasvanerotuksella ei myöskään voida pidentää kanaviston ja LTO:n puhdistusväliä.