Futsal-liigan kauden 2018-19 top4 joukkueiden maalianalyysi
Mikkola, Ville (2020)
Lataukset:
Mikkola, Ville
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003304150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003304150
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vuoden 2018-19 Futsal liigassa neljän parhaan joukkoon sijoittuneiden joukkueiden maalien syntyä. Tutkimuskysymyksiä olivat: Kykenevätkö parhaat joukkueet tekemään maaleja suhteellisen tasaisesti ja monipuolisesti
erilaisista hyökkäystyypeistä, miten maaleihin johtaneiden hyökkäystyyppien painotus
muuttuu siirryttäessä runkosarjasta pudotuspeliotteluihin, kuinka lentävä maalivahti on
osana maalien syntyä Futsal-Liigassa. Lisäksi testattiin analysointikehyksen toimivuutta.
Tutkimuksessa analysoitiin 101 ottelua ja 569 maalia.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Maalit analysoitiin
pääasiassa Futsal-Liiga.tv -sivuston ja analysointikehyksen avulla. Joukkueiden maaleja
analysoitiin kolmen pääluokan avulla: Tilanteenvaihdot, Järjestelmälliset hyökkäykset ja
erikoistilanteet. Lisäksi jokainen pääluokka on jaettu alaluokkiin ja lisämääreisiin. Tutkimuksen pohjalta luotiin Power-Point -esitys käytettäväksi valmennuskoulutuksissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat maalien synnyn pääluokkien osalta jakautuvan todella tasaisesti Suomen Futsal-liigassa. Alaluokista löytyy selviä eroja, joista monet johtavat juurensa joukkueiden pelityyleihin. Maaleihin johtaneet hyökkäykset muuttuvat pudotuspeleihin siirryttäessä siten, että joukkueet pyrkivät minimoimaan niiden riskitekijöitä. Tämä näkyy eniten tilanteenvaihtojen määrien laskussa ja erikoistilanteiden nousussa. Lisäksi nopeat hyökkäykset, nopeat erikoistilanteet ja maalivahdin nousujen määrät tippuvat radikaalisti. Maalivahtien käyttö maalien synnyssä on vähäistä sekä runkosarjassa, että pudotuspeleissä. LeiF ja GFT tekevät suurimman osan maaleista, joissa maalivahti on osana maalien syntyä. KaDy ja SoVo eivät juurikaan tee maaleja maalivahdin avulla. Analysointikehyksen todettiin toimivan ja sitä kannattaa hyödyntää tulevissa tutkimuksissa, kuitenkin silmällä pitäen maalivahtien nousemisen määrittelytapoja.
Tutkimuksen pohjalta tutkija suosittelee tilastointijärjestelmän luontia ja ottelutallenteiden
kehittämistä.
erilaisista hyökkäystyypeistä, miten maaleihin johtaneiden hyökkäystyyppien painotus
muuttuu siirryttäessä runkosarjasta pudotuspeliotteluihin, kuinka lentävä maalivahti on
osana maalien syntyä Futsal-Liigassa. Lisäksi testattiin analysointikehyksen toimivuutta.
Tutkimuksessa analysoitiin 101 ottelua ja 569 maalia.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Maalit analysoitiin
pääasiassa Futsal-Liiga.tv -sivuston ja analysointikehyksen avulla. Joukkueiden maaleja
analysoitiin kolmen pääluokan avulla: Tilanteenvaihdot, Järjestelmälliset hyökkäykset ja
erikoistilanteet. Lisäksi jokainen pääluokka on jaettu alaluokkiin ja lisämääreisiin. Tutkimuksen pohjalta luotiin Power-Point -esitys käytettäväksi valmennuskoulutuksissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat maalien synnyn pääluokkien osalta jakautuvan todella tasaisesti Suomen Futsal-liigassa. Alaluokista löytyy selviä eroja, joista monet johtavat juurensa joukkueiden pelityyleihin. Maaleihin johtaneet hyökkäykset muuttuvat pudotuspeleihin siirryttäessä siten, että joukkueet pyrkivät minimoimaan niiden riskitekijöitä. Tämä näkyy eniten tilanteenvaihtojen määrien laskussa ja erikoistilanteiden nousussa. Lisäksi nopeat hyökkäykset, nopeat erikoistilanteet ja maalivahdin nousujen määrät tippuvat radikaalisti. Maalivahtien käyttö maalien synnyssä on vähäistä sekä runkosarjassa, että pudotuspeleissä. LeiF ja GFT tekevät suurimman osan maaleista, joissa maalivahti on osana maalien syntyä. KaDy ja SoVo eivät juurikaan tee maaleja maalivahdin avulla. Analysointikehyksen todettiin toimivan ja sitä kannattaa hyödyntää tulevissa tutkimuksissa, kuitenkin silmällä pitäen maalivahtien nousemisen määrittelytapoja.
Tutkimuksen pohjalta tutkija suosittelee tilastointijärjestelmän luontia ja ottelutallenteiden
kehittämistä.