Nuorten tietoisuus edunvalvontavaltuutuksesta ja hoitotahdosta
Rajaniemi, Karoliina (2020)
Rajaniemi, Karoliina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003284058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003284058
Tiivistelmä
Moni saattaa ajatella, että edunvalvontavaltuutuksen ja hoitotahdon tekeminen koskee vain iäkkäitä ihmisiä, mutta päinvastoin, nämä asiakirjat kannattaisi tehdä jo nuorena ja terveenä. Milloin tahansa voi tapahtua jotain odottamatonta, ja silloin näiden asiakirjojen tekeminen voi olla jo myöhäistä. Asiakirjat ovat päteviä vain, jos henkilö kykenee ymmärtämään niiden sisällön ja merkityksen niitä tehdessään.
Päädyin opinnäytetyöni aiheeseen, koska halusin selvittää, ovatko nuoret tietoisia edunvalvontavaltuutukseen ja hoitotahtoon liittyvistä asioista. Asiakirjat ovat tärkeitä, mutta suomalaiset tekevät niitä hyvin vähän. Näiden asiakirjojen avulla ihminen pystyy käyttämään itsemääräämisoikeuttaan sellaisessakin tilanteessa, jossa hän ei kykene enää ilmaisemaan omaa tahtoaan. Tämän vuoksi ne kannattaisi tehdä edes varmuuden vuoksi.
Opinnäytetyössä selvitän nuorten tietoisuutta edunvalvontavaltuutuksesta ja hoitotahdosta. Toteutan tutkimuksen kartoituksen avulla, jonka tavoitteena on selvittää, ovatko nuoret tehneet edunvalvontavaltuutusta tai hoitotahtoa, ja minkä verran he tietävät näihin asiakirjoihin liittyvistä asioista. Lisäksi selvitän, mitä kautta nuoret haluaisivat löytää tietoa näistä asiakirjoista.
Aloitan tutkimukseni teoriataustalla, jossa kerron taustaa edunvalvontavaltuutuksesta ja hoitotahdosta. Käsittelen myös perinteisen edunvalvonnan lyhyesti, jotta sen eron edunvalvontavaltuutukseen ymmärtäisi paremmin. Lähteinä olen käyttänyt lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä, hallituksen esityksiä sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkimusmenetelmänä käytän internet-kyselyä, jossa on monivalintakysymyksiä sekä lopussa yksi avoin kysymys. Tutkimusaineistoni koostuu 51:n alle 30-vuotiaan nuoren antamista vastauksista.
Tutkimukseni perusteella voidaan todeta, että nuoret ovat tehneet asiakirjoja hyvin vähän, mutta heillä on kuitenkin jonkin verran tietoa niihin liittyvistä asioista. Vastanneista nuorista yksikään ei ollut tehnyt edunvalvontavaltuutusta, mutta hoitotahdon oli tehnyt kuusi vastaajaa.
Päädyin opinnäytetyöni aiheeseen, koska halusin selvittää, ovatko nuoret tietoisia edunvalvontavaltuutukseen ja hoitotahtoon liittyvistä asioista. Asiakirjat ovat tärkeitä, mutta suomalaiset tekevät niitä hyvin vähän. Näiden asiakirjojen avulla ihminen pystyy käyttämään itsemääräämisoikeuttaan sellaisessakin tilanteessa, jossa hän ei kykene enää ilmaisemaan omaa tahtoaan. Tämän vuoksi ne kannattaisi tehdä edes varmuuden vuoksi.
Opinnäytetyössä selvitän nuorten tietoisuutta edunvalvontavaltuutuksesta ja hoitotahdosta. Toteutan tutkimuksen kartoituksen avulla, jonka tavoitteena on selvittää, ovatko nuoret tehneet edunvalvontavaltuutusta tai hoitotahtoa, ja minkä verran he tietävät näihin asiakirjoihin liittyvistä asioista. Lisäksi selvitän, mitä kautta nuoret haluaisivat löytää tietoa näistä asiakirjoista.
Aloitan tutkimukseni teoriataustalla, jossa kerron taustaa edunvalvontavaltuutuksesta ja hoitotahdosta. Käsittelen myös perinteisen edunvalvonnan lyhyesti, jotta sen eron edunvalvontavaltuutukseen ymmärtäisi paremmin. Lähteinä olen käyttänyt lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä, hallituksen esityksiä sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkimusmenetelmänä käytän internet-kyselyä, jossa on monivalintakysymyksiä sekä lopussa yksi avoin kysymys. Tutkimusaineistoni koostuu 51:n alle 30-vuotiaan nuoren antamista vastauksista.
Tutkimukseni perusteella voidaan todeta, että nuoret ovat tehneet asiakirjoja hyvin vähän, mutta heillä on kuitenkin jonkin verran tietoa niihin liittyvistä asioista. Vastanneista nuorista yksikään ei ollut tehnyt edunvalvontavaltuutusta, mutta hoitotahdon oli tehnyt kuusi vastaajaa.