Turvallisen lajiin paluun kriteerit ACL-rekonstruktion jälkeen uudelleen loukkaantumisen ennaltaehkäisyyn : Integroiva kirjallisuuskatsaus
Hakonen, Leevi; Aalto, Tuulia (2020)
Hakonen, Leevi
Aalto, Tuulia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003263936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003263936
Tiivistelmä
Polven eturistisiteen (ACL) repeämä on yleisin polven nivelsidevammoista urheilijoilla. ACL:n repeämä aiheuttaa polven epävakautta, jonka seurauksena polven muut rakenteet ovat alttiimpia vaurioitumiselle. Urheiluun palatessa ACL-rekonstruktion jälkeen on riskinä ACL:n uudelleen repeäminen. Urheiluun paluun ajankohtaa arvioitaessa hyödynnetään urheiluun paluun kriteereitä ennaltaehkäisemään uusintavamman riskiä. Arviointikriteerien luotettavuudessa on kuitenkin ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia.
Opinnäytetyön tavoitteena oli etsiä integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla parhaat näyttöön perustuvat kriteerit arvioimaan urheilijan kykenevyyttä palata täysipainoiseen lajiharjoitteluun ACL-rekonstruktion jälkeen. Katsauksen aineisto kerättiin kolmesta tietokannasta: PubMed, CINAHL with Full Text, Science Direct. Mukaan valittiin 11 tutkimusta 558:sta sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineiston analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja urheilun paluun kriteerit jaettiin viiteen eri kategoriaan: subjektiiviset kyselyt, liikkuvuus ja stabiliteetti, lihasvoima ja toiminnalliset testit sekä urheiluun paluun ajankohta. Subjektiivisten kyselyiden ja toiminnallisten testien, etenkin hyppytestien, todettiin mahdollisesti ennustavan uusintavamman riskiä. Lihasvoiman testeillä todettiin olevan uusintavammaa ennustava vaikutus, kun mitataan lihasvoiman symmetrisyyttä ja voimatasojen suhdetta. Tutkimuksissa käytetyissä kriteereissä esiintyi vaihtelevuutta käytettyjen testien ja testien raja-arvojen, mittareiden sekä testausmenetelmien välillä. Hyppytesteistä ja lihasvoimatesteistä lasketut LSI-arvot osoittautuivat luotettaviksi tavoiksi arvioida uusintavamman riskiä. LSI-arvoja yhdessä subjektiivisten kyselyiden kanssa suositellaan käytettävän arvioitaessa urheilijan valmiutta palata urheiluun. Urheiluun paluun suositellaan tapahtuvan aikaisintaan 6—9 kk leikkauksen jälkeen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli etsiä integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla parhaat näyttöön perustuvat kriteerit arvioimaan urheilijan kykenevyyttä palata täysipainoiseen lajiharjoitteluun ACL-rekonstruktion jälkeen. Katsauksen aineisto kerättiin kolmesta tietokannasta: PubMed, CINAHL with Full Text, Science Direct. Mukaan valittiin 11 tutkimusta 558:sta sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineiston analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja urheilun paluun kriteerit jaettiin viiteen eri kategoriaan: subjektiiviset kyselyt, liikkuvuus ja stabiliteetti, lihasvoima ja toiminnalliset testit sekä urheiluun paluun ajankohta. Subjektiivisten kyselyiden ja toiminnallisten testien, etenkin hyppytestien, todettiin mahdollisesti ennustavan uusintavamman riskiä. Lihasvoiman testeillä todettiin olevan uusintavammaa ennustava vaikutus, kun mitataan lihasvoiman symmetrisyyttä ja voimatasojen suhdetta. Tutkimuksissa käytetyissä kriteereissä esiintyi vaihtelevuutta käytettyjen testien ja testien raja-arvojen, mittareiden sekä testausmenetelmien välillä. Hyppytesteistä ja lihasvoimatesteistä lasketut LSI-arvot osoittautuivat luotettaviksi tavoiksi arvioida uusintavamman riskiä. LSI-arvoja yhdessä subjektiivisten kyselyiden kanssa suositellaan käytettävän arvioitaessa urheilijan valmiutta palata urheiluun. Urheiluun paluun suositellaan tapahtuvan aikaisintaan 6—9 kk leikkauksen jälkeen.