Esimiestyöllä tuottavuuden kasvua myyntiorganisaatiossa
Hyseni, Anton (2020)
Hyseni, Anton
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003183615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003183615
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Soldemin esimiehille työkaluja tuottavaan johtamiseen. Työkalut luotiin johtamisesta, tuottavuudesta ja esimiestyöstä tehtyjen tutkimuksien ja teorian pohjalta. Työkalut toimivat tämän opinnäytetyön hypoteesina. Hypoteesin vaikutuksia tuottavuuteen tutkittiin määrällisesti. Hypoteesissa oletettiin, että mikäli esimies johtaa työntekijöiden osaamispääomaa, palkitsee aineettomasti ja vuorovaikuttaa mahdollisimman paljon työntekijöiden kanssa, tulisi se kasvattamaan työntekijöiden motivaatiota ja johtaisi tuottavuuden kasvuun.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa käsiteltiin tuottavuutta sekä siihen vaikuttavaa kulttuuria ja hypoteesin sisältämiä työkaluja.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Soldemin työntekijät. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, kuinka paljon työntekijä kokee esimiehen käyttävän häneen hypoteesin sisältämiä johtamisen työkaluja. Työntekijän kokemusta verrattiin työntekijän tuottavuuteen, motivaatioon ja työsuhteen pituuteen. Työntekijän kokemusta näistä työkaluista selvitettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin keväällä 2019. Kysely meni perille 150 henkilölle ja vastauksia kertyi 87 kappaletta.
Tutkimukseen mukaan johtamalla työntekijän osaamispääomaa, palkitsemalla tätä aineettomasti ja vuorovaikuttamalla määrällisesti paljon voitiin kasvattaa työntekijän motivaatiota runsaasti. Näiden tekijöiden vaikutus motivaatioon korostui enemmän, mitä pidempään työntekijä oli ollut työsuhteessa, eli työntekijä, joka oli työskennellyt yrityksessä pitkään, oli motivaation näkökulmasta vieläkin riippuvaisempi esimiehestä. Korkean motivaation oletettiin vaikuttavan positiivisesti työntekijän sitoutumiseen ja pysyvyyteen.
Motivaatio ei kuitenkaan korreloinut tuottavuuden indikaattoreiden kanssa, eli vähäisten sairauslomatuntien ja korkean nettomyynti/h-lukeman kanssa. Työntekijä, joka vastasi olevansa motivoitunut, ei siis ollut tilastollisesti muita tuottavampi.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa käsiteltiin tuottavuutta sekä siihen vaikuttavaa kulttuuria ja hypoteesin sisältämiä työkaluja.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Soldemin työntekijät. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, kuinka paljon työntekijä kokee esimiehen käyttävän häneen hypoteesin sisältämiä johtamisen työkaluja. Työntekijän kokemusta verrattiin työntekijän tuottavuuteen, motivaatioon ja työsuhteen pituuteen. Työntekijän kokemusta näistä työkaluista selvitettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin keväällä 2019. Kysely meni perille 150 henkilölle ja vastauksia kertyi 87 kappaletta.
Tutkimukseen mukaan johtamalla työntekijän osaamispääomaa, palkitsemalla tätä aineettomasti ja vuorovaikuttamalla määrällisesti paljon voitiin kasvattaa työntekijän motivaatiota runsaasti. Näiden tekijöiden vaikutus motivaatioon korostui enemmän, mitä pidempään työntekijä oli ollut työsuhteessa, eli työntekijä, joka oli työskennellyt yrityksessä pitkään, oli motivaation näkökulmasta vieläkin riippuvaisempi esimiehestä. Korkean motivaation oletettiin vaikuttavan positiivisesti työntekijän sitoutumiseen ja pysyvyyteen.
Motivaatio ei kuitenkaan korreloinut tuottavuuden indikaattoreiden kanssa, eli vähäisten sairauslomatuntien ja korkean nettomyynti/h-lukeman kanssa. Työntekijä, joka vastasi olevansa motivoitunut, ei siis ollut tilastollisesti muita tuottavampi.