Entrepreneurship and Slipping Stones Ahead
Koivisto, Samu (2019)
Koivisto, Samu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003163501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003163501
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yrittäjyyttä Suomessa ja Taiwanissa. Ensimmäinen tavoite oli saada kokonaiskuva, miten kannattava yritys perustetaan. Toinen tavoite oli selvittää, miten Skandinaavinen ja Aasialainen liiketoimintakulttuuri eroavat toisistaan ja mitä samaa niissä on. Kolmas tavoite oli saada tietoa mitkä olivat yrittäjien kompastuskiviä ennen yritystoiminnan käynnistämistä ja sen aikana.
Ensimmäisessä teoriakappaleessa käsiteltiin liiketoiminnan käynnistämistä ja siihen liittyviä avaintekijöitä. Toisessa kappaleessa puhuttiin henkisistä ja ympäristön aihettuamista kompastuskivistä, joita yrittäjä voi matkallaan kohdata. Kolmannessa kappaleessa syvennyttiin molempien maiden liiketoiminta ekosysteemeihin ja taloudellisiin kompastuskiviin, sekä rahoitusmalleihin, jotka ovat yleisimpiä kohde-maissa.
Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Haastateltavana oli kaksi yrittäjää Suomesta ja Taiwanista. Kummastakin maasta oli mies -ja naispuolinen yrittäjä. Haastattelu tehtiin internet-kyselyn avulla. Yrittäjät ovat 25 – 55 vuotiaita.
Tutkimustulokset osoittivat, että molemissa maissa rekisteröintiprosessiin liittyvä byrokratia oli liian haastava. Kaikki yrittäjät tekivät analyysin kilpailijoista alueellaan. Digitaalinen ja sosiaalinen verkosto yrittäjän ympärillä koettiin todella tärkeäksi tuottavuuden kannalta. Keskisuuri yritys Suomesta ja Taiwanista rahoittivat toimintansa pankkilainalla. Pienyrittäjät lähtivät etenemään omilla säästöillä. Taiwanilaiset operoivat toimintaa kotoa käsin. Tähän on syynä korkea korkotaso. Suomalaiset toimivat vuokratiloista käsin, vaikka korkotaso on koettu olevan inhimillisellä tasolla. Stressi oli koettu olevan suurin henkinen kompastuskivi molemmissa kohdemaissa. Ympäristön vaikuttavat ongelmat Taiwanissa ovat maan epävakaa poliittinen asema, sekä geopoliittinen sijainti. Suomalaiset kokivat pienen ostovoiman, verotuksen korkean tason ja riittämätön sosiaaliturva sairastapauksissa suurimmiksi taloudellisiksi kompastuskiviksi. Taloudelliset kompastuskivet taiwanilaisten mielestä olivat alhainen pääoma -ja budjetti.
Ensimmäisessä teoriakappaleessa käsiteltiin liiketoiminnan käynnistämistä ja siihen liittyviä avaintekijöitä. Toisessa kappaleessa puhuttiin henkisistä ja ympäristön aihettuamista kompastuskivistä, joita yrittäjä voi matkallaan kohdata. Kolmannessa kappaleessa syvennyttiin molempien maiden liiketoiminta ekosysteemeihin ja taloudellisiin kompastuskiviin, sekä rahoitusmalleihin, jotka ovat yleisimpiä kohde-maissa.
Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Haastateltavana oli kaksi yrittäjää Suomesta ja Taiwanista. Kummastakin maasta oli mies -ja naispuolinen yrittäjä. Haastattelu tehtiin internet-kyselyn avulla. Yrittäjät ovat 25 – 55 vuotiaita.
Tutkimustulokset osoittivat, että molemissa maissa rekisteröintiprosessiin liittyvä byrokratia oli liian haastava. Kaikki yrittäjät tekivät analyysin kilpailijoista alueellaan. Digitaalinen ja sosiaalinen verkosto yrittäjän ympärillä koettiin todella tärkeäksi tuottavuuden kannalta. Keskisuuri yritys Suomesta ja Taiwanista rahoittivat toimintansa pankkilainalla. Pienyrittäjät lähtivät etenemään omilla säästöillä. Taiwanilaiset operoivat toimintaa kotoa käsin. Tähän on syynä korkea korkotaso. Suomalaiset toimivat vuokratiloista käsin, vaikka korkotaso on koettu olevan inhimillisellä tasolla. Stressi oli koettu olevan suurin henkinen kompastuskivi molemmissa kohdemaissa. Ympäristön vaikuttavat ongelmat Taiwanissa ovat maan epävakaa poliittinen asema, sekä geopoliittinen sijainti. Suomalaiset kokivat pienen ostovoiman, verotuksen korkean tason ja riittämätön sosiaaliturva sairastapauksissa suurimmiksi taloudellisiksi kompastuskiviksi. Taloudelliset kompastuskivet taiwanilaisten mielestä olivat alhainen pääoma -ja budjetti.