Kuntoutustyö INUKASSA: Henkilökunnan näkemyksiä kuntoutusjakson merkityksestä lasten ja perheiden elämään Tansaniassa
Rinkinen, Venla; Vainikka, Jasmiina (2020)
Rinkinen, Venla
Vainikka, Jasmiina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003123386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003123386
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Venla Rinkinen & Jasmiina Vainikka
Kuntoutustyö INUKASSA
57 s.
Kevät 2020
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sairaanhoitaja (AMK), Diakoninen hoitotyö
Sairaanhoitaja (AMK), Hoitotyön koulutusohjelma
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Tansaniassa sijaitsevan INUKA – Southern Highland Community Based Rehabilitation -kuntoutuskeskuksen kuntoutustyön merkitystä perheiden elämässä henkilökunnan näkökulmasta. INUKA kuntoutuskeskus halusi saada tietoa toiminnastaan ja sen vaikutuksesta, jotta he voisivat kehittää toimintaansa asiakkailleen sopivammaksi ja saada tietoa, kuinka henkilökunta kokee kuntoutustyön ja sen merkityksen.
Tutkimuksen aineistonkeruu suoritettiin opiskelijavaihdossa INUKASSA tehdyn työharjoittelujakson aikana. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta kuntoutuskeskuksen työntekijää, jotka työskentelevät eri kuntoutusmenetelmien parissa. Tutkimuskysymyksenä oli: Millainen merkitys kuntoutusjaksolla on ollut lasten ja perheiden elämään?
Vastauksissa oli samankaltaisuuksia ja työntekijät kokivat kuntoutustyön ja sen merkityksen tärkeäksi. Kuntoutuskeskuksessa hoidetaan monia erilaisia diagnooseja. Kuntoutustoiminta on laaja-alaista sekä lapsen kuntoutustarpeet kartoitetaan tarkasti ja käytössä on useampia kuntoutusmenetelmiä. Haastatteluissa kävi ilmi, että tietoisuus vammaisuudesta ja sen syistä, on hyvin vähäistä Tansaniassa. Ennakkoluulot ja erilaiset asenteet ovat myös ongelma kuntoutustyötä tehdessä. Kuntoutuskeskuksessa koettiin tärkeänä jakaa tietoisuutta vammaisuudesta yhteisöihin näyttöön perustuvan tutkitun tiedon valossa, jotta yhteisöissä osattaisiin mahdollistaa vammaiselle lapselle kuntoukseen tulemisen mahdollisuus. INUKASSA koettiin yhteisöpohjainen kuntoutusmenetelmä toimivimmaksi, ja sen avulla voidaan mahdollistaa vertaistuki, jonka on huomattu olevan hyvin tärkeä voimavara. Haastateltavat olivat samaa mieltä siinä, että kuntoutus tarjoaa monia hyötyjä vammaiselle lapselle. Kuntoutus voi parantaa elämänlaatua, sekä auttaa arjessa toimimisessa. Lisäksi suurimpana hyötynä kuntoutus antaa vanhemmille työkaluja toimia lapsen kanssa kotona kuntoutusjakson jälkeen.
Asiasanat: kuntoutus, vammaisuus, lapsi
Venla Rinkinen & Jasmiina Vainikka
Kuntoutustyö INUKASSA
57 s.
Kevät 2020
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sairaanhoitaja (AMK), Diakoninen hoitotyö
Sairaanhoitaja (AMK), Hoitotyön koulutusohjelma
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Tansaniassa sijaitsevan INUKA – Southern Highland Community Based Rehabilitation -kuntoutuskeskuksen kuntoutustyön merkitystä perheiden elämässä henkilökunnan näkökulmasta. INUKA kuntoutuskeskus halusi saada tietoa toiminnastaan ja sen vaikutuksesta, jotta he voisivat kehittää toimintaansa asiakkailleen sopivammaksi ja saada tietoa, kuinka henkilökunta kokee kuntoutustyön ja sen merkityksen.
Tutkimuksen aineistonkeruu suoritettiin opiskelijavaihdossa INUKASSA tehdyn työharjoittelujakson aikana. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta kuntoutuskeskuksen työntekijää, jotka työskentelevät eri kuntoutusmenetelmien parissa. Tutkimuskysymyksenä oli: Millainen merkitys kuntoutusjaksolla on ollut lasten ja perheiden elämään?
Vastauksissa oli samankaltaisuuksia ja työntekijät kokivat kuntoutustyön ja sen merkityksen tärkeäksi. Kuntoutuskeskuksessa hoidetaan monia erilaisia diagnooseja. Kuntoutustoiminta on laaja-alaista sekä lapsen kuntoutustarpeet kartoitetaan tarkasti ja käytössä on useampia kuntoutusmenetelmiä. Haastatteluissa kävi ilmi, että tietoisuus vammaisuudesta ja sen syistä, on hyvin vähäistä Tansaniassa. Ennakkoluulot ja erilaiset asenteet ovat myös ongelma kuntoutustyötä tehdessä. Kuntoutuskeskuksessa koettiin tärkeänä jakaa tietoisuutta vammaisuudesta yhteisöihin näyttöön perustuvan tutkitun tiedon valossa, jotta yhteisöissä osattaisiin mahdollistaa vammaiselle lapselle kuntoukseen tulemisen mahdollisuus. INUKASSA koettiin yhteisöpohjainen kuntoutusmenetelmä toimivimmaksi, ja sen avulla voidaan mahdollistaa vertaistuki, jonka on huomattu olevan hyvin tärkeä voimavara. Haastateltavat olivat samaa mieltä siinä, että kuntoutus tarjoaa monia hyötyjä vammaiselle lapselle. Kuntoutus voi parantaa elämänlaatua, sekä auttaa arjessa toimimisessa. Lisäksi suurimpana hyötynä kuntoutus antaa vanhemmille työkaluja toimia lapsen kanssa kotona kuntoutusjakson jälkeen.
Asiasanat: kuntoutus, vammaisuus, lapsi