Kokemuksia kohtaamisista kätilön kanssa raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana : Huolehtiva ja ei-huolehtiva kohtaaminen
Falck, Taija; Suhonen, Anna (2019)
Falck, Taija
Suhonen, Anna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003113311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003113311
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuvailevaa tietoa suomalaisten naisten kokemuksista kätilön huolehtivasta ja ei-huolehtivasta kohtaamisesta raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana synnyttäneen naisen näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kätilötyön ja -koulutuksen kehittämisen tueksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenologista lähestymistapaa hyödyntäen. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää pääkaupunkiseudulla synnyttänyttä naista, joilla oli omakohtaisia kokemuksia kätilöiden kohtaamisista raskauden, synnytyksen tai lapsivuoteen aikana. Aineisto analysoitiin Vancouver-Koulukunnan fenomenologisen tutkimusprosessin etenemisohjeiden mukaisesti.
Opinnäytetyön tulosten mukaan huolehtivaan ja ei-huolehtivaan kohtaamisen kokemukseen kätilön kanssa vaikuttivat useat eri tekijät. Äidit kokivat tulleensa huolehtivasti kohdatuksi, kun kätilö huomioi äitien yksilölliset tarpeet ja toiveet. Kätilöiden ammattitaitoisuus oli äideille tärkeää, ammattitaitoinen kätilö kunnioitti äidin kehoa, antoi tietoa ja oli varmaotteinen. Äidit halusivat olla aktiivisesti mukana synnytystään koskevassa päätöksenteossa ja saada kätilöiltä ohjausta ja tietoa. Kätilön kohdatessa äidit huolehtivasti, äidit tunsivat turvallisuuden tunnetta, tulivat kuulluksi ja kunnioitetuksi sekä saivat voimaa jaksaa synnytyksen loppuun. Kätilön kohdatessa äidit kiireettömästi ja koko perhe huomioiden, äidit kokivat kätilön välittävän ja olevan kiinnostunut äidin ja perheen voinnista.
Ei-huolehtivaan kohtaamiskokemukseen vaikutti äidin kipujen, pelkojen ja ajatusten vähättely. Myös kiireen näkyminen kätilön toiminnassa sekä riittämätön ohjauksen ja tiedon saaminen saivat äidit kokemaan kohtaamisen kätilön kanssa ei-huolehtivaksi. Erityisesti äidit jäivät kaipaamaan suullista ohjausta. Äidit kokivat jääneensä yksin sekä vaille hoitoa ja tukea. Kätilön koettiin myös olleen välinpitämätön ja epäammattimainen. Epäammattimaisen kätilön kanssa kommunikointi ja yhteistyö oli haastavaa.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että äideille on tärkeää tulla huolehtivasti kohdatuksi kätilön toimesta raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana. Kohtaamiskokemuksilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Kätilö on siis merkittävässä roolissa äidin kokemuksiin vaikuttajana.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenologista lähestymistapaa hyödyntäen. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää pääkaupunkiseudulla synnyttänyttä naista, joilla oli omakohtaisia kokemuksia kätilöiden kohtaamisista raskauden, synnytyksen tai lapsivuoteen aikana. Aineisto analysoitiin Vancouver-Koulukunnan fenomenologisen tutkimusprosessin etenemisohjeiden mukaisesti.
Opinnäytetyön tulosten mukaan huolehtivaan ja ei-huolehtivaan kohtaamisen kokemukseen kätilön kanssa vaikuttivat useat eri tekijät. Äidit kokivat tulleensa huolehtivasti kohdatuksi, kun kätilö huomioi äitien yksilölliset tarpeet ja toiveet. Kätilöiden ammattitaitoisuus oli äideille tärkeää, ammattitaitoinen kätilö kunnioitti äidin kehoa, antoi tietoa ja oli varmaotteinen. Äidit halusivat olla aktiivisesti mukana synnytystään koskevassa päätöksenteossa ja saada kätilöiltä ohjausta ja tietoa. Kätilön kohdatessa äidit huolehtivasti, äidit tunsivat turvallisuuden tunnetta, tulivat kuulluksi ja kunnioitetuksi sekä saivat voimaa jaksaa synnytyksen loppuun. Kätilön kohdatessa äidit kiireettömästi ja koko perhe huomioiden, äidit kokivat kätilön välittävän ja olevan kiinnostunut äidin ja perheen voinnista.
Ei-huolehtivaan kohtaamiskokemukseen vaikutti äidin kipujen, pelkojen ja ajatusten vähättely. Myös kiireen näkyminen kätilön toiminnassa sekä riittämätön ohjauksen ja tiedon saaminen saivat äidit kokemaan kohtaamisen kätilön kanssa ei-huolehtivaksi. Erityisesti äidit jäivät kaipaamaan suullista ohjausta. Äidit kokivat jääneensä yksin sekä vaille hoitoa ja tukea. Kätilön koettiin myös olleen välinpitämätön ja epäammattimainen. Epäammattimaisen kätilön kanssa kommunikointi ja yhteistyö oli haastavaa.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että äideille on tärkeää tulla huolehtivasti kohdatuksi kätilön toimesta raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana. Kohtaamiskokemuksilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Kätilö on siis merkittävässä roolissa äidin kokemuksiin vaikuttajana.