Blender-ohjelmiston koulutus rakennesuunnittelun tukena
Broo, Jani (2020)
Broo, Jani
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003103242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003103242
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä videokoulutusmateriaalia toimeksiantajayrityksen käyttämään Blender-grafiikkaohjelmistoon. Blender on avoimen lähdekoodin ohjelmisto ja se on ollut yrityksen käytössä vuodesta 2017 saakka. Yrityksessä tehdään arkkitehtuurisia visualisointikuvia ja rakenteiden mallinnuksia rakennepiirustuksista. Blender-ohjelmistoon on tarjolla suppeasti suomenkielisiä ohjeita ja koulutuksia.
Työssä käydään läpi 3D-mallinnuksen teoriaa ja tarkastellaan myös syvemmin Blender-ohjelmiston ominaisuuksia ja syntyä. Yrityksen uusien työntekijöiden opetukseen päätettiin tehdä videokoulutus ja siihen liittyvä harjoitustyö. Videokoulutuksen harjoitustyönä oli aitaelementin mallinnus. Videokoulutuksen lopussa testaajat saivat antaa vapaata palautetta ja keskustella videokoulutuksen parannusehdotuksista.
Palaute oli toimeksiantoyritykselle arvokasta ja sen avulla tulevia koulutusvideoita on helpompi räätälöidä ja tehdä helpommin seurattaviksi. Tärkeimpiä kehityskohtia oli videokoulutuksen etenemisnopeuden hidastaminen, sekä jokaisen työvaiheen ja toiminnon yksityiskohtainen ohjeistus. Yhteenvetona totesimme, että tämän opinnäytetyön videokoulutus sopii parhaiten käyttäjille, joilla on jo hieman kokemusta 3D-mallintamisesta. Aloitteleville käyttäjille koulutuksen harjoitustyö oli liian haastava.
Työssä käydään läpi 3D-mallinnuksen teoriaa ja tarkastellaan myös syvemmin Blender-ohjelmiston ominaisuuksia ja syntyä. Yrityksen uusien työntekijöiden opetukseen päätettiin tehdä videokoulutus ja siihen liittyvä harjoitustyö. Videokoulutuksen harjoitustyönä oli aitaelementin mallinnus. Videokoulutuksen lopussa testaajat saivat antaa vapaata palautetta ja keskustella videokoulutuksen parannusehdotuksista.
Palaute oli toimeksiantoyritykselle arvokasta ja sen avulla tulevia koulutusvideoita on helpompi räätälöidä ja tehdä helpommin seurattaviksi. Tärkeimpiä kehityskohtia oli videokoulutuksen etenemisnopeuden hidastaminen, sekä jokaisen työvaiheen ja toiminnon yksityiskohtainen ohjeistus. Yhteenvetona totesimme, että tämän opinnäytetyön videokoulutus sopii parhaiten käyttäjille, joilla on jo hieman kokemusta 3D-mallintamisesta. Aloitteleville käyttäjille koulutuksen harjoitustyö oli liian haastava.