Työyhteisövalmennus Lohjan kaupungissa, vaikuttavuuden näkökulmia ja menetelmiä
Böling, Linda (2020)
Böling, Linda
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003043015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003043015
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on tarkasteltu työyhteisövalmennusta, joka toteutuu Lohjan kaupungin mallilla. Työyhteisövalmennusmalli on ollut käytössä yli kymmenen vuoden ajan ja sitä on kehitetty ja arvioitu koko tämän käytön aikana. Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli tuottaa vaikuttavuuden näkökulmasta lisää tietoa mallin käytön vaikuttavuudesta ja siinä käytetyistä menetelmistä. Opinnäytetyö on suoritettu tutkinto-ohjelmassa Johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Valmennusmalli on toteutunut pääasiassa varhaiskasvatuksessa ja sen käyttö on nyt laajenemassa perusopetukseen ja iäkkäiden palvelualueelle.
Opinnäytetyössä käytettiin aineistonkeruussa monimenetelmämetodia. Teemahaastattelussa haastateltiin valmennuksessa mukana olleita esimiehiä ja kysely toteutui pääasiassa työntekijäperspektiivistä. Sekä haastattelu- että kyselyaineistosta käy ilmi että käyttämällä Lohjan kaupungin työyhteisövalmennuksen mallia on mahdollista parantaa työyhteisön sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta. Koettiin että valmennus antoi areenan toteuttaa sitä toisiinsa tutustumista yhteisössä sekä työntekijöiden kesken että työntekijä esimies suhteessa mitä tarvittiin, jotta saatiin luotua yhteisiä arvoja ja toimintatapoja. Harjoittelemalla vuorovaikutusta ja työyhteisötaitoja saatiin luotua yhteisölle yhteinen suunta ja parannettua työhyvinvointia. Työyhteisövalmennus on pitkä, 1-1,5 vuoden pituinen, prosessi mikä koettiin sekä rankkana että antoisana. Jos yhteisö oli hyvin valmistunut valmennukseen lähtöön ja esimies oli siihen sitoutunut oli nähtävissä, että valmennus antoi paljon hyvää yhteisölle ja moni toivoi, että sitä olisi jatkettu säännöllisenä myös valmennuksen jälkeen.
Tässä opinnäytetyössä saatiin paljon arvokasta tietoa siitä, miten työyhteisövalmennus on muuttanut vuorovaikutusta ja työyhteisötaitoja varhaiskasvatuksen henkilöstössä. Jatkossa valmennuksen käyttö laajenee iäkkäiden palvelualueelle. Tämän opinnäytetyön osalta valmennuksen vaikuttavuus on tarkasteltu henkilöstönäkökulmasta. Jatkossa kun kehitetään työyhteisövalmennuksen sisältö juuri iäkkäiden palveluiden osalta sopivaksi, olisi valittava ja testattava sopivat mittaustyökalut asiakaskokemuksen arvioimiseen. Asiakaskokemuksen muuttuminen antaa tietoa valmennuksen vaikuttavuudesta asiakasulottuvuuden osalta ja auttaa valmennuksen edelleen kehittämisessä.
Opinnäytetyössä käytettiin aineistonkeruussa monimenetelmämetodia. Teemahaastattelussa haastateltiin valmennuksessa mukana olleita esimiehiä ja kysely toteutui pääasiassa työntekijäperspektiivistä. Sekä haastattelu- että kyselyaineistosta käy ilmi että käyttämällä Lohjan kaupungin työyhteisövalmennuksen mallia on mahdollista parantaa työyhteisön sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta. Koettiin että valmennus antoi areenan toteuttaa sitä toisiinsa tutustumista yhteisössä sekä työntekijöiden kesken että työntekijä esimies suhteessa mitä tarvittiin, jotta saatiin luotua yhteisiä arvoja ja toimintatapoja. Harjoittelemalla vuorovaikutusta ja työyhteisötaitoja saatiin luotua yhteisölle yhteinen suunta ja parannettua työhyvinvointia. Työyhteisövalmennus on pitkä, 1-1,5 vuoden pituinen, prosessi mikä koettiin sekä rankkana että antoisana. Jos yhteisö oli hyvin valmistunut valmennukseen lähtöön ja esimies oli siihen sitoutunut oli nähtävissä, että valmennus antoi paljon hyvää yhteisölle ja moni toivoi, että sitä olisi jatkettu säännöllisenä myös valmennuksen jälkeen.
Tässä opinnäytetyössä saatiin paljon arvokasta tietoa siitä, miten työyhteisövalmennus on muuttanut vuorovaikutusta ja työyhteisötaitoja varhaiskasvatuksen henkilöstössä. Jatkossa valmennuksen käyttö laajenee iäkkäiden palvelualueelle. Tämän opinnäytetyön osalta valmennuksen vaikuttavuus on tarkasteltu henkilöstönäkökulmasta. Jatkossa kun kehitetään työyhteisövalmennuksen sisältö juuri iäkkäiden palveluiden osalta sopivaksi, olisi valittava ja testattava sopivat mittaustyökalut asiakaskokemuksen arvioimiseen. Asiakaskokemuksen muuttuminen antaa tietoa valmennuksen vaikuttavuudesta asiakasulottuvuuden osalta ja auttaa valmennuksen edelleen kehittämisessä.