Moodmetric-mittauspalvelu työterveyshuollon käyttöön
Tuomi, Anniina (2020)
Tuomi, Anniina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002202612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002202612
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli luoda toimintamalli, jonka avulla työterveyshuollon ammattilaiset voivat tukea asiakkaidensa stressinhallintaa Moodmetric-mittauspalvelua hyödyntäen. Mittauspalvelu perustuu Moodmetric-älysormuksen ja -mobiilisovelluksen käyttöön. Palvelu on suunnattu yksittäisille kuluttajille, tutkijoille ja organisaatioille. Ennen opinnäytetyötä toimeksiantaja Vigofere Oy oli useimmiten toteuttanut Moodmetric-mittauspalvelua organisaatioissa 10—20 henkilön ryhmille. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli löytää sellaiset työkalut ja toimintatavat, joiden avulla työterveyshuollon ammattilaiset pystyisivät tulevaisuudessa tarjoamaan ja toteuttamaan Moodmetric-mittauspalvelua itsenäisesti yksittäisille asiakkailleen. Tällöin kyseessä olisi niin sanottu Moodmetric-yksilömittaus.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään työikäisen väestön terveyttä ja hyvinvointia, stressiä, kuormittumista, palautumista, työhyvinvointia, työkykyä, työterveyshuoltoa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä teknologian avulla. Opinnäytetyössä käytettiin palvelumuotoilua. Kehittämisprosessi eteni Tuplatimantti-mallin mukaisesti neljässä vaiheessa, jotka olivat tutki, määritä, kehitä ja tuota. Aineistonkeruussa hyödynnettiin erilaisia laadullisia ja määrällisiä menetelmiä kuten havainnointia, haastatteluja, yhteiskehittämistä ja sähköisiä kyselyjä.
Kehittämisprosessin yhteydessä opittiin, että ennestään tuntemattoman Moodmetric-mittauspalvelun vieminen työterveyshuoltoon edellyttää aikaa ja huolellista valmistelua. Vaikka hyvinvointia ja terveyttä edistävän teknologian käyttö on työterveyshuollon ammattilaisille arkipäiväistä, jokaisen uuden tuotteen ja palvelun haltuunotto vaatii ammattilaiselta perehtymistä ja motivaatiota. Opinnäytetyön tuloksena syntyi kaksi toimintamallia A ja B sekä toimintamalleja täsmentävät kaaviot työterveyshuollon käyttöön. Toimintamallien rakenne on sama. Molemmissa toimintamalleissa on määritelty Moodmetric-yksilömittaukseen osallistuvat toimijat sekä mittauspalvelun liittyvät toiminnot ja vaiheet. Toimintamallien ja kaavioiden sisältöjen eroavaisuudet liittyvät Moodmetric-älysormusten hallinnointiin sekä palautteen keräämiseen.
Toimintamallit selkeyttävät Moodmetric-yksilömittauksiin liittyvää prosessia sekä eri toimijoiden roolia ja vastuita. Toimintamalleja täsmentävät kaaviot helpottavat työterveyshuollon ammattilaisten työtä Moodmetric-mittauspalvelun toteuttamisessa. Opinnäytetyössä kerätyn aineiston perusteella toimeksiantaja päivitti markkinointi-, ohje- ja perehdytysmateriaaliaan sekä loi uudenlaisen Moodmetric-sertifikaatin. Opinnäytetyössä syntyneitä toimintamalleja kokeiltiin kehittämisprosessin aikana, ja toimintamalleja voidaan soveltaa ja kehittää edelleen. Jatkossa tärkeää olisi saada lisää työterveyshuollon ammattilaisten, asiakasyritysten ja yksittäisten mittauspalvelun käyttäjien kokemuksia palvelusta ja toimintamalleista sekä arvioida palvelun vaikuttavuutta eri toimijoiden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään työikäisen väestön terveyttä ja hyvinvointia, stressiä, kuormittumista, palautumista, työhyvinvointia, työkykyä, työterveyshuoltoa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä teknologian avulla. Opinnäytetyössä käytettiin palvelumuotoilua. Kehittämisprosessi eteni Tuplatimantti-mallin mukaisesti neljässä vaiheessa, jotka olivat tutki, määritä, kehitä ja tuota. Aineistonkeruussa hyödynnettiin erilaisia laadullisia ja määrällisiä menetelmiä kuten havainnointia, haastatteluja, yhteiskehittämistä ja sähköisiä kyselyjä.
Kehittämisprosessin yhteydessä opittiin, että ennestään tuntemattoman Moodmetric-mittauspalvelun vieminen työterveyshuoltoon edellyttää aikaa ja huolellista valmistelua. Vaikka hyvinvointia ja terveyttä edistävän teknologian käyttö on työterveyshuollon ammattilaisille arkipäiväistä, jokaisen uuden tuotteen ja palvelun haltuunotto vaatii ammattilaiselta perehtymistä ja motivaatiota. Opinnäytetyön tuloksena syntyi kaksi toimintamallia A ja B sekä toimintamalleja täsmentävät kaaviot työterveyshuollon käyttöön. Toimintamallien rakenne on sama. Molemmissa toimintamalleissa on määritelty Moodmetric-yksilömittaukseen osallistuvat toimijat sekä mittauspalvelun liittyvät toiminnot ja vaiheet. Toimintamallien ja kaavioiden sisältöjen eroavaisuudet liittyvät Moodmetric-älysormusten hallinnointiin sekä palautteen keräämiseen.
Toimintamallit selkeyttävät Moodmetric-yksilömittauksiin liittyvää prosessia sekä eri toimijoiden roolia ja vastuita. Toimintamalleja täsmentävät kaaviot helpottavat työterveyshuollon ammattilaisten työtä Moodmetric-mittauspalvelun toteuttamisessa. Opinnäytetyössä kerätyn aineiston perusteella toimeksiantaja päivitti markkinointi-, ohje- ja perehdytysmateriaaliaan sekä loi uudenlaisen Moodmetric-sertifikaatin. Opinnäytetyössä syntyneitä toimintamalleja kokeiltiin kehittämisprosessin aikana, ja toimintamalleja voidaan soveltaa ja kehittää edelleen. Jatkossa tärkeää olisi saada lisää työterveyshuollon ammattilaisten, asiakasyritysten ja yksittäisten mittauspalvelun käyttäjien kokemuksia palvelusta ja toimintamalleista sekä arvioida palvelun vaikuttavuutta eri toimijoiden näkökulmasta.