Toiminnallinen projekti palvelutalon laatutyön käynnistäjänä
Ruusunen, Johanna (2020)
Ruusunen, Johanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002132383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002132383
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty työelämätarvelähtöisenä kehittämisprojektina yhdistyksen ylläpitämälle, ikäihmisten tehostetulle palveluasumisyksikölle, Palvelutalo Vuollekodille toiminnan laadun kehittämiseksi ajalla 2018 - 2019. Kehittämisprojektin tavoitteena oli hoivayksikössä toteutettavan työn laadun selvittäminen ja kehittäminen.
Kehittämisprojektiin osallistui palvelutalon henkilöstö, asukkaat ja asukkaiden läheiset sekä joukko ikäihmisiä, jotka eivät olleet tehostetun palveluasumisen asiakkaita. Tutkimuksellisena lähestymistapana kehittämisprojektissa oli toimintatutkimus, johon muodostui yhteensä neljä eri kehittämissykliä prosessin aikana. Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin asukkaiden, asukkaiden läheisten henkilöstön ja tulevien palvelun käyttäjien ajatuksia, odotuksia ja kokemuksia tehostetun palveluasumisen laadusta. Keinoina käytettiin ryhmä- ja yksilökeskusteluja, asiakastyytyväisyyskyselyjä, ikäihmisten messuilla ns. toiveiden puu-menetelmää ja läheisten raateja eli vertaisryhmätoimintaa. Saatujen tulosten ja kokemusten perusteella siirryttiin kehittämään henkilöstön työn hallintaa ja työhyvinvointia sekä osaamisen varmistamista.
Kehittämisprojektin aikana palvelutalon toiminnan laatuajattelu käynnistyi ja kehittyi. Yksikön käyttöön kehitettiin kirjallisia ohjeistuksia työn laadun hallintaan. Projektin tulokset toimivat käytännön arjen työvälineenä, laadunvarmistajana ja lisäävät asukas- ja työtyytyväisyyttä sekä helpottavat uusien työntekijöiden perehdytystä.
Kehittämisprojektiin osallistui palvelutalon henkilöstö, asukkaat ja asukkaiden läheiset sekä joukko ikäihmisiä, jotka eivät olleet tehostetun palveluasumisen asiakkaita. Tutkimuksellisena lähestymistapana kehittämisprojektissa oli toimintatutkimus, johon muodostui yhteensä neljä eri kehittämissykliä prosessin aikana. Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin asukkaiden, asukkaiden läheisten henkilöstön ja tulevien palvelun käyttäjien ajatuksia, odotuksia ja kokemuksia tehostetun palveluasumisen laadusta. Keinoina käytettiin ryhmä- ja yksilökeskusteluja, asiakastyytyväisyyskyselyjä, ikäihmisten messuilla ns. toiveiden puu-menetelmää ja läheisten raateja eli vertaisryhmätoimintaa. Saatujen tulosten ja kokemusten perusteella siirryttiin kehittämään henkilöstön työn hallintaa ja työhyvinvointia sekä osaamisen varmistamista.
Kehittämisprojektin aikana palvelutalon toiminnan laatuajattelu käynnistyi ja kehittyi. Yksikön käyttöön kehitettiin kirjallisia ohjeistuksia työn laadun hallintaan. Projektin tulokset toimivat käytännön arjen työvälineenä, laadunvarmistajana ja lisäävät asukas- ja työtyytyväisyyttä sekä helpottavat uusien työntekijöiden perehdytystä.