Miehet läheisväkivallan kokijoina
Jaakonaho, Liisa (2020)
Jaakonaho, Liisa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002112283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002112283
Tiivistelmä
Miehet läheisväkivallan kokijoina on vähän puhuttu ja tutkittu aihe. Miesten kokemasta läheisväkivallasta on tieteellisesti tutkittua tietoa saatavilla hyvin vähän. Väkivallan ilmiötä miesten keskuudessa kartoitettiin tutkimuskysymysten kautta; Millaista väkivaltaa miehet ovat kokeneet? Millaisia kokemuksia miehillä, on ollut läheisväkivallasta? Ja millaisia vaikutuksia väkivallasta on miehille ollut? Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa miesten kokemaa läheisväkivaltaa ja tuoda sitä ilmiönä enemmän esille, jotta miesten kokemaa väkivaltaa voitaisiin tunnistaa paremmin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistonkeräyksessä käytettiin hyödyksi useimmin määrällisissä tutkimuksissa käytettyä verkkokyselylomaketta. Kyselylomakkeen vastauksia tukemaan haastateltiin väkivaltatyöntekijää, joka työskenteli väkivaltaa kokeneiden miesten kanssa. Haastattelussa käytettiin teemahaastattelun pohjaa ja se toteutettiin puhelinhaastatteluna. Aineistoa analysoitiin laadullisen tutkimuksen näkökulmasta, hyödyntäen temaattista sisällönanalyysiä.
Tulokset osoittivat, että useimmiten väkivaltaa koettiin entisen puolison taholta ja se oli muodoltaan yleisimmin henkistä väkivaltaa. Henkinen väkivalta sisälsi mm. uhkailua, vähättelyä ja kontrollointia. Isyyteen ja miehisyyteen liittyvä henkinen väkivalta tulkittiin olevat miehille erityisen vaikeaa ja vahingollista. Tulokset olivat hyvin linjassa aiempien selvitysten ja tutkimusten kanssa. Miehet kokivat väkivallan häpeällisenä ja se aiheutti miehissä jälkikäteen pelkoja erityisesti uusia parisuhteita solmiessa. Tuloksista voitiin tulla siihen johtopäätökseen, että väkivallan tunnistettavuus on asia, jonka kanssa tulisi tehdä entistä enemmän töitä. Väkivaltatietoutta lisäämällä voidaan tunnistettavuutta parantaa ja sitä myöten lisätä mahdollisuuksia avun tarjoamiseen ja saamiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistonkeräyksessä käytettiin hyödyksi useimmin määrällisissä tutkimuksissa käytettyä verkkokyselylomaketta. Kyselylomakkeen vastauksia tukemaan haastateltiin väkivaltatyöntekijää, joka työskenteli väkivaltaa kokeneiden miesten kanssa. Haastattelussa käytettiin teemahaastattelun pohjaa ja se toteutettiin puhelinhaastatteluna. Aineistoa analysoitiin laadullisen tutkimuksen näkökulmasta, hyödyntäen temaattista sisällönanalyysiä.
Tulokset osoittivat, että useimmiten väkivaltaa koettiin entisen puolison taholta ja se oli muodoltaan yleisimmin henkistä väkivaltaa. Henkinen väkivalta sisälsi mm. uhkailua, vähättelyä ja kontrollointia. Isyyteen ja miehisyyteen liittyvä henkinen väkivalta tulkittiin olevat miehille erityisen vaikeaa ja vahingollista. Tulokset olivat hyvin linjassa aiempien selvitysten ja tutkimusten kanssa. Miehet kokivat väkivallan häpeällisenä ja se aiheutti miehissä jälkikäteen pelkoja erityisesti uusia parisuhteita solmiessa. Tuloksista voitiin tulla siihen johtopäätökseen, että väkivallan tunnistettavuus on asia, jonka kanssa tulisi tehdä entistä enemmän töitä. Väkivaltatietoutta lisäämällä voidaan tunnistettavuutta parantaa ja sitä myöten lisätä mahdollisuuksia avun tarjoamiseen ja saamiseen.