”Jokaisen mielipide on samanarvoinen” – Mukaanottamisen kokemuksia teknologia-alan konsulttiyrityksessä
Panula, Eeva-Jonna (2019)
Panula, Eeva-Jonna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002062107
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002062107
Tiivistelmä
Teknologia-ala on työntekijöidensä taustan osalta hyvin homogeeninen. Monimuotoisuuden ja mukaanottamisen teemat ovat olleet viime aikoina paljon mediassa esillä etenkin teknologia-alan osalta. Tämän työn tavoitteena onkin selvittää monimuotoisuutta sekä mukaanottamisen kokemuksia tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä. Lisäksi tavoitteena on löytää sellaisia käytänteitä, jotka mahdollisesti edesauttavat mukaanottamisen kokemusten muodostumisessa.
Aineistonkeruu toteutettiin 26.9-13.10.2019 aikana kohdeyrityksessä, joka on noin 40 henkilön konsulttiyritys. Yritys tarjoaa ohjelmisto- kuin menetelmäkonsultoinnin palveluita. Aineisto tutkimukseen kerättiin internetkyselynä, jossa oli kaksi osaa: ensimmäisessä kartoitettiin yrityksen monimuotoisuutta monivalintakysymyksillä, ja toisessa mukaanottamisen kokemuksia avoimilla kysymyksillä. Analysointi tehtiin sisällönanalyysin sekä teemoittelun avulla mukaanottamisen kokemusten osalta. Monimuotoisuuslukujen osalta tehtiin lähinnä tarkastelua ja verrattiin, kuinka kuuluminen viiteryhmään vaikuttaa mukaanottamisen kokemuksiin.
Yrityksen työntekijä on todennäköisimmin 30-39 vuotias mies, joka ei kuulu seksuaalivähemmistöön, puhuu äidinkielenään suomea ja jolla on Suomen kansalaisuus. Peruskoulunsa hän on käynyt pääkaupunkiseudulla, ja tutkintokoulutusta alalle hänellä ei ole. Hänellä saattaa myös olla jonkin toisen alan tutkintokoulutusta, ja jos näin on, se todennäköisimmin on ylempi korkeakoulututkinto. Mukaanottamisen kokemuksista nousi esiin seitsemän teemaa: yhteisöllisyys, osallistuminen, emotionaalinen turvallisuus, kokemus arvostuksesta, mielipiteiden tasa-arvoisuus, Sosiokratia 3.0 sekä pohdintaa siitä, tapahtuuko mukaanottamista liikaa. Joukkoon kuulumattomuuden kokemuksista taas viisi: vähättely ja aliarvostus, kielenkäyttö, tunne ulosjäämisestä, erilainen suhtautuminen sukupuolen mukaan sekä edellisen kevään tapahtumat yrityksessä.
Esiinnousseiden teemojen ja vastauksista löytyneiden konkreettisten esimerkkien pohjalta löytyi muutama suositeltava toimintatapa. Positiivisten mukaanottamisen kokemusten kohdalla erityisesti yrityksessä käytössä olevan Sosiokratia 3.0-viitekehyksen toimintamallit koettiin toimivina, ja näitä käytänteitä kannattaakin edelleen jatkaa. Toisaalta joukkoon kuulumattomuuden kokemusten osalta erityisesti tiedostamattomiin ennakkokäsityksiin sekä suoraan negatiiviseen toimintaan liittyviin tilanteisiin ja käytänteisiin tulisi kiinnittää huomiota.
Aineistonkeruu toteutettiin 26.9-13.10.2019 aikana kohdeyrityksessä, joka on noin 40 henkilön konsulttiyritys. Yritys tarjoaa ohjelmisto- kuin menetelmäkonsultoinnin palveluita. Aineisto tutkimukseen kerättiin internetkyselynä, jossa oli kaksi osaa: ensimmäisessä kartoitettiin yrityksen monimuotoisuutta monivalintakysymyksillä, ja toisessa mukaanottamisen kokemuksia avoimilla kysymyksillä. Analysointi tehtiin sisällönanalyysin sekä teemoittelun avulla mukaanottamisen kokemusten osalta. Monimuotoisuuslukujen osalta tehtiin lähinnä tarkastelua ja verrattiin, kuinka kuuluminen viiteryhmään vaikuttaa mukaanottamisen kokemuksiin.
Yrityksen työntekijä on todennäköisimmin 30-39 vuotias mies, joka ei kuulu seksuaalivähemmistöön, puhuu äidinkielenään suomea ja jolla on Suomen kansalaisuus. Peruskoulunsa hän on käynyt pääkaupunkiseudulla, ja tutkintokoulutusta alalle hänellä ei ole. Hänellä saattaa myös olla jonkin toisen alan tutkintokoulutusta, ja jos näin on, se todennäköisimmin on ylempi korkeakoulututkinto. Mukaanottamisen kokemuksista nousi esiin seitsemän teemaa: yhteisöllisyys, osallistuminen, emotionaalinen turvallisuus, kokemus arvostuksesta, mielipiteiden tasa-arvoisuus, Sosiokratia 3.0 sekä pohdintaa siitä, tapahtuuko mukaanottamista liikaa. Joukkoon kuulumattomuuden kokemuksista taas viisi: vähättely ja aliarvostus, kielenkäyttö, tunne ulosjäämisestä, erilainen suhtautuminen sukupuolen mukaan sekä edellisen kevään tapahtumat yrityksessä.
Esiinnousseiden teemojen ja vastauksista löytyneiden konkreettisten esimerkkien pohjalta löytyi muutama suositeltava toimintatapa. Positiivisten mukaanottamisen kokemusten kohdalla erityisesti yrityksessä käytössä olevan Sosiokratia 3.0-viitekehyksen toimintamallit koettiin toimivina, ja näitä käytänteitä kannattaakin edelleen jatkaa. Toisaalta joukkoon kuulumattomuuden kokemusten osalta erityisesti tiedostamattomiin ennakkokäsityksiin sekä suoraan negatiiviseen toimintaan liittyviin tilanteisiin ja käytänteisiin tulisi kiinnittää huomiota.