EKG-opetusvideo lähihoitajaopiskelijoille
Peuranpää, Jasmiina; Kepponen, Elisa (2020)
Peuranpää, Jasmiina
Kepponen, Elisa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002052077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002052077
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa lähihoitajakoulutukseen opetusvideo EKG:n ottamisesta sekä sydänfilmin komponenttien tunnistamisesta. Opetusvideo tehtiin yhteistyössä Hyria koulutuksen sosiaali- ja terveysalan opettajien kanssa. Opetusvideon kehittäminen toteutettiin Stefan Morizin (2005) palvelumuotoiluprosessin mukaisilla menetelmillä. Opinnäytetyön palvelumuotoiluprosessin teoreettinen viitekehys koostuin asiakasymmärryksen hankkimisesta, konseptointivaiheen ideoinnista ja konkretisoinnista, tuotannon- ja kehityksenvaiheesta sekä operoinnista- ja jalkauttamisen vaiheesta. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen aiheita oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, sydänfilmi, oppiminen sekä oppimiskäsitykset, opetustapahtuma ja sen suunnittelu ja lisäksi toiminnalliset opetusmenetelmät.
Palvelumuotoiluprosessi aloitettiin asiakasymmärryksen hankkimisella. Sitä hankittiin Hyrian sosiaali- ja terveysalan opettajien muodostaman ryhmän teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Teemahaastattelun sisällönanalyysin tuloksena saatiin video opetusmenetelmänä, EKG:n opettamisen haasteet, lähihoitajan tietotaito EKG:stä, videon sisältö, potilas ja potilastapaus yläluokat, joita hyödynnettiin palvelumuotoiluprosessin myöhemmissä vaiheissa ja videon hahmottelemisessa. Konseptointivaiheessa kehitettävän EKG-videon sisältöä ideoitiin Hyrian opettajien kanssa. Ideointi toteutettiin aivoriihenä. Sen tulokset koottiin muistilapuille, joista seulottiin opetusvideon potilastapaus. Potilastapaukseksi valikoitui 78-vuotias mies, videolla otetussa sydänfilmissä on sinusrytmi. Konseptointia jatkettiin tuottamalla ideoiden sekä haastattelun pohjalta EKG–videosta hahmotelmia.
Videon hahmotelmat konkretisoitiin lopulta kohtausluettelon muotoon. Kohtausluettelossa oli kymmenen kohtausta. Hyrian opettaja ja Laurean lehtori antoivat kirjallista palautetta videosta kohtausluettelon avulla. Palautelomakkeella kerättiin positiivista palautetta ja rakentavaa kritiikkiä. Lisäksi palautelomakkeen avulla oli mahdollista kysyä mahdollisista epäkohdista ja lisätä omia ideoita. Kohtausluettelosta saatu palaute otettiin huomioon, jonka jälkeen tuotettiin valmis opetusvideo EKG:n ottamisesta. Valmiilla opetusvideolla kuvataan potilaan haastattelu lyhyesti ennen sydänfilmin ottamista. Erityisesti opetusvideolla kuitenkin painotetaan elektrodipaikkojen etsimistä sekä potilaan kytkemistä EKG-laitteeseen. Valmis opetusvideo jalkautettiin lähettämällä opetusvideo saatekirjeen kanssa Hyria koulutuksen opettajille. Saatekirjeeseen avattiin videon asiasisältö ja opetusvideon käytöstä opetuksessa. Opetusvideosta olisi mahdollista tehdä jatkoa, kun lähihoitajaopiskelijat osaavat tunnistaa sydänfilmin komponentit. Näin videolla voitaisiin opettaa erilaisia sydämenrytmejä, sekä sydänfilmin tulkinnan.
Palvelumuotoiluprosessi aloitettiin asiakasymmärryksen hankkimisella. Sitä hankittiin Hyrian sosiaali- ja terveysalan opettajien muodostaman ryhmän teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Teemahaastattelun sisällönanalyysin tuloksena saatiin video opetusmenetelmänä, EKG:n opettamisen haasteet, lähihoitajan tietotaito EKG:stä, videon sisältö, potilas ja potilastapaus yläluokat, joita hyödynnettiin palvelumuotoiluprosessin myöhemmissä vaiheissa ja videon hahmottelemisessa. Konseptointivaiheessa kehitettävän EKG-videon sisältöä ideoitiin Hyrian opettajien kanssa. Ideointi toteutettiin aivoriihenä. Sen tulokset koottiin muistilapuille, joista seulottiin opetusvideon potilastapaus. Potilastapaukseksi valikoitui 78-vuotias mies, videolla otetussa sydänfilmissä on sinusrytmi. Konseptointia jatkettiin tuottamalla ideoiden sekä haastattelun pohjalta EKG–videosta hahmotelmia.
Videon hahmotelmat konkretisoitiin lopulta kohtausluettelon muotoon. Kohtausluettelossa oli kymmenen kohtausta. Hyrian opettaja ja Laurean lehtori antoivat kirjallista palautetta videosta kohtausluettelon avulla. Palautelomakkeella kerättiin positiivista palautetta ja rakentavaa kritiikkiä. Lisäksi palautelomakkeen avulla oli mahdollista kysyä mahdollisista epäkohdista ja lisätä omia ideoita. Kohtausluettelosta saatu palaute otettiin huomioon, jonka jälkeen tuotettiin valmis opetusvideo EKG:n ottamisesta. Valmiilla opetusvideolla kuvataan potilaan haastattelu lyhyesti ennen sydänfilmin ottamista. Erityisesti opetusvideolla kuitenkin painotetaan elektrodipaikkojen etsimistä sekä potilaan kytkemistä EKG-laitteeseen. Valmis opetusvideo jalkautettiin lähettämällä opetusvideo saatekirjeen kanssa Hyria koulutuksen opettajille. Saatekirjeeseen avattiin videon asiasisältö ja opetusvideon käytöstä opetuksessa. Opetusvideosta olisi mahdollista tehdä jatkoa, kun lähihoitajaopiskelijat osaavat tunnistaa sydänfilmin komponentit. Näin videolla voitaisiin opettaa erilaisia sydämenrytmejä, sekä sydänfilmin tulkinnan.