Puhtia kehityskeskusteluun! : Sairaanhoitajien ja heidän esimiestensä näkemyksiä Essoten terveyspalvelujen kehityskeskustelusta
Ahonen, Hanna-Leena; Rossi, Heidi (2019)
Ahonen, Hanna-Leena
Rossi, Heidi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002011904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002011904
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia kokemuksia ja näkemyksiä sairaanhoitajat ja heidän esimiehensä liittävät Essoten terveyspalvelujen kehityskeskusteluun. Opinnäytetyö oli luonteeltaan kartoittava ja sen tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa, jota voitaisiin hyödyntää Essoten terveyspalvelujen kehityskeskustelun vetovoimaisuuden ja käytön lisäämiseksi. Opinnäytetyön aihe kumpusi opinnäytetyön tekijöiden ammatillisista kokemuksista ja tutkintoon johtavan koulutuksen opintojaksosisällöistä.
Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara. Kehityskeskustelulla turvataan organisaatiossa osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö. Kehityskeskustelussa työntekijän päivittäinen työ kytketään organisaation strategisiin tavoitteisiin. Kehityskeskustelu on myös osa keskustelevaa esimiestyötä. Monessa suomalaisessa organisaatiossa kehityskeskustelujen pitäminen on epäsäännöllistä ja epätasalaatuista. Tämän vuoksi kokemukset kehityskeskusteluista saattavat olla sekä esimiehen että työntekijän mielestä huonoja. Osastonhoitajien ja sairaanhoitajien näkökulmasta aihetta on Essotessa tutkittu vähäisesti.
Opinnäytetyössä käytettiin tapaustutkimuksen strategiaa ja aineistonhankintamenetelminä kahta laadullista metodia, tulevaisuusverstasta ja ryhmämuotoista teemahaastattelua. Tulevaisuusverstas pidettiin Essoten terveyspalvelujen sairaanhoitajille ja ryhmämuotoinen teemahaastattelu osastonhoitajille. Teemahaastattelu analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen luotettavuutta vahvistivat aineisto- ja tutkijatriangulaatio.
Kehityskeskustelu nähtiin hyvänä työkaluna osaamisen johtamisessa ja henkilöstöresurssien varmistamisessa, vaikka organisaatiomuutokset hankaloittivat strategian jalkauttamista kehityskeskustelun keinoin. Molemmat ryhmät toivat esille kehityskeskusteluun liittyviä kehitysehdotuksia. Kehityskeskustelupaikka ja -aika voitaisiin suunnitella nykyistä yksilöllisemmin työntekijän tarpeista käsin. Sairaanhoitajat nostivat koulutusmahdollisuudet yhdeksi tärkeimmistä keskustelunaiheista kehityskeskustelussa. Luottamuksellisuus, tasa-arvoisuus ja dialogisuus koettiin hyvin tärkeinä kehityskeskustelun elementteinä. Molemmat ryhmät arvostivat kaksisuuntaista palautteenantoa kehityskeskustelussa.
Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara. Kehityskeskustelulla turvataan organisaatiossa osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö. Kehityskeskustelussa työntekijän päivittäinen työ kytketään organisaation strategisiin tavoitteisiin. Kehityskeskustelu on myös osa keskustelevaa esimiestyötä. Monessa suomalaisessa organisaatiossa kehityskeskustelujen pitäminen on epäsäännöllistä ja epätasalaatuista. Tämän vuoksi kokemukset kehityskeskusteluista saattavat olla sekä esimiehen että työntekijän mielestä huonoja. Osastonhoitajien ja sairaanhoitajien näkökulmasta aihetta on Essotessa tutkittu vähäisesti.
Opinnäytetyössä käytettiin tapaustutkimuksen strategiaa ja aineistonhankintamenetelminä kahta laadullista metodia, tulevaisuusverstasta ja ryhmämuotoista teemahaastattelua. Tulevaisuusverstas pidettiin Essoten terveyspalvelujen sairaanhoitajille ja ryhmämuotoinen teemahaastattelu osastonhoitajille. Teemahaastattelu analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen luotettavuutta vahvistivat aineisto- ja tutkijatriangulaatio.
Kehityskeskustelu nähtiin hyvänä työkaluna osaamisen johtamisessa ja henkilöstöresurssien varmistamisessa, vaikka organisaatiomuutokset hankaloittivat strategian jalkauttamista kehityskeskustelun keinoin. Molemmat ryhmät toivat esille kehityskeskusteluun liittyviä kehitysehdotuksia. Kehityskeskustelupaikka ja -aika voitaisiin suunnitella nykyistä yksilöllisemmin työntekijän tarpeista käsin. Sairaanhoitajat nostivat koulutusmahdollisuudet yhdeksi tärkeimmistä keskustelunaiheista kehityskeskustelussa. Luottamuksellisuus, tasa-arvoisuus ja dialogisuus koettiin hyvin tärkeinä kehityskeskustelun elementteinä. Molemmat ryhmät arvostivat kaksisuuntaista palautteenantoa kehityskeskustelussa.