Terveydenhoitajien kokemuksia Lapset puheeksi -menetelmän käytöstä 2-vuotisneuvolakäynnillä
Järvinen, Emmi (2020)
Järvinen, Emmi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001311861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001311861
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia terveydenhoitajien kokemuksia Lapset puheeksi -menetelmän käytöstä 2-vuotisneuvolassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää terveydenhoitajien kokemuksia menetelmän käytöstä ja menetelmän toimivuudesta neuvolassa. Tutkimustehtävinä oli tuoda esiin terveydenhoitajien kokemuksia menetelmän käytöstä, selvittää terveydenhoitajien kehitysehdotuksia menetelmän käyttöön liittyen ja tuottaa tietoa siitä, miten terveydenhoitajia voitaisiin paremmin tukea menetelmän käytössä. Tulosten pohjalta toimeksiantajan on tarkoitus kehittää toimintaansa ja tukea terveydenhoitajia menetelmän käytössä paremmin tulevaisuudessa. Samalla terveydenhoitajat saivat mahdollisuuden vaikuttaa menetelmän käyttöön.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä toimi Webropol-kysely. Kysely muodostui avoimista kysymyksistä. Kysely lähetettiin kahdelletoista toimeksiantajan neuvoloissa toimivalle terveydenhoitajalle sähköpostitse. Kyselyyn vastasi 6 terveydenhoitajaa. Kyselyn tulokset analysoitiin soveltavasti käytetyllä sisällönanalyysillä ja tulokset siirrettiin taulukkomuotoon selkeyden lisäämiseksi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään lastenneuvolan tehtäviä, terveydenhoitajan työtä lastenneuvolassa, 2-vuotiskäyntiä lastenneuvolassa sekä Lapset puheeksi -menetelmää.
Tutkimustuloksista keskeisimpinä nousivat terveydenhoitajien kokemukset Lapset puheeksi -menetelmän vahvuuksista ja haasteista. Menetelmä jakoi vahvasti terveydenhoitajien mielipiteitä. Tuloksista nousi esiin menetelmän vahvuuksina Lapset puheeksi -neuvonpidot ja Lapset puheeksi -keskustelut uusien asiakasperheiden kanssa käytynä. Neuvonpitojen avulla saatiin jaettua vastuuta useammalle ammattilaiselle ja asioissa päästiin eteenpäin. Lapset puheeksi -keskustelut uusien asiakasperheiden kanssa käytettynä auttoivat terveydenhoitajia tutustumaan laajasti perheen tilanteeseen. Haasteina menetelmän käytössä koettiin sen viemä aika ja sen toimimattomuus säännöllisesti käytettynä 2-vuotisneuvolassa. Keskustelun käyminen pitkitti neuvolakäyntiä niin paljon, että käynnit kuormittivat perhettä ja terveydenhoitajaa. Monet vastaajista kokivat, että menetelmää olisi mielekkäämpää käyttää asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan kuin säännöllisesti jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä toimi Webropol-kysely. Kysely muodostui avoimista kysymyksistä. Kysely lähetettiin kahdelletoista toimeksiantajan neuvoloissa toimivalle terveydenhoitajalle sähköpostitse. Kyselyyn vastasi 6 terveydenhoitajaa. Kyselyn tulokset analysoitiin soveltavasti käytetyllä sisällönanalyysillä ja tulokset siirrettiin taulukkomuotoon selkeyden lisäämiseksi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään lastenneuvolan tehtäviä, terveydenhoitajan työtä lastenneuvolassa, 2-vuotiskäyntiä lastenneuvolassa sekä Lapset puheeksi -menetelmää.
Tutkimustuloksista keskeisimpinä nousivat terveydenhoitajien kokemukset Lapset puheeksi -menetelmän vahvuuksista ja haasteista. Menetelmä jakoi vahvasti terveydenhoitajien mielipiteitä. Tuloksista nousi esiin menetelmän vahvuuksina Lapset puheeksi -neuvonpidot ja Lapset puheeksi -keskustelut uusien asiakasperheiden kanssa käytynä. Neuvonpitojen avulla saatiin jaettua vastuuta useammalle ammattilaiselle ja asioissa päästiin eteenpäin. Lapset puheeksi -keskustelut uusien asiakasperheiden kanssa käytettynä auttoivat terveydenhoitajia tutustumaan laajasti perheen tilanteeseen. Haasteina menetelmän käytössä koettiin sen viemä aika ja sen toimimattomuus säännöllisesti käytettynä 2-vuotisneuvolassa. Keskustelun käyminen pitkitti neuvolakäyntiä niin paljon, että käynnit kuormittivat perhettä ja terveydenhoitajaa. Monet vastaajista kokivat, että menetelmää olisi mielekkäämpää käyttää asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan kuin säännöllisesti jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä.