Vanhempien rokotustietämys ja -asenteet: Laadullinen tutkimus vanhempien tietämyksestä lapselleen (0–1v.) suomalaisen rokotusohjelman mukaisesti annettavista ensimmäisen vuoden rokotuksista sekä asenteista niihin
Karsikas, Iida; Korhonen, Jenni; Turja, Mariella (2019)
Karsikas, Iida
Korhonen, Jenni
Turja, Mariella
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001231543
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001231543
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena oli vanhempien rokotusasenteet ja -tietämys ja sen tarkoituksena oli selvittää (0–1v.) lasten vanhempien asenteita ja tietämystä lapselleen suomalaisen rokotusohjelman mukaan annettavista rokotteista sekä selvittää niihin vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa aiheesta sekä selvittää mahdollista lisäohjauksen tarvetta rokotusasioihin liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa vanhempien asenteista ja tietämyksestä liittyen lapsen ensimmäisen vuoden rokotuksiin. Opinnäytetyöntekijöiden henkilökohtaisena tavoitteena oli oppia tuntemaan suomalaiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista- eli laadullista tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöllisillä teemahaastatteluilla (N=3) ja haastatteluaineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Sisällönanalyysin haastatteluaineiston pelkistämisessä aineistosta muodostui neljä pääluokkaa, joiden kautta tutkimustuloksia käsitellään. Pääluokkia ovat: rokotustietämykseen vaikuttavat tekijät, haastateltavien rokotustietämys, rokotusasenteisiin vaikuttavat tekijät ja haastateltavien rokotusasenne. Tutkimustulosten perusteella rokotustietämykseen vaikuttavat neuvolan tarjoama tieto, tiedon omatoiminen etsiminen ja eri medioiden seuraaminen, kotoa saatu tieto sekä puutteellinen tiedonsaanti. Haastatteluun osallistuneiden vanhempien rokotustietämykseen vaikuttivat käsitys rokottamisen tarpeellisuudesta ja tautien ennaltaehkäisemisestä, osittainen tietämys suomalaisesta rokotusohjelmasta ja sairauksista, joita vastaan rokotetaan, luottamus neuvolan tarjoamaan tietoon rokotuksista sekä neuvolasta saadun rokotuskortin käyttö asioiden varmistamiseksi. Tutkimuksella selvitettiin myös vanhempien rokotusasenteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Rokotusasenteisiin vaikuttavia tekijöitä nousi tutkimuksessa esille neljä, joita olivat terveydenhuollon asiantuntijoiden rokotusmyönteisyys, lapsuuden kodin ja lähipiirin asenteet, tiedon, huhupuheiden ja uskomusten leviäminen sekä henkilön oma koulutustaso. Tutkimukseen osallistuneiden vanhempien rokotusasenteisiin vaikuttavia tekijöitä oli viisi, joita olivat tulosten mukaan myönteinen rokotusasenne, halu suojella lasta, luottamus terveydenhuoltojärjestelmään ja tieteelliseen tutkimukseen, huoli rokottamattomuuden lisääntymisestä sekä vapaaehtoisen rokotusmallin kannattaminen.
Suomessa yleisesti rokotteisiin suhtaudutaan myönteisesti ja rokotuskattavuusluvut saavuttavat suositellun prosentuaalisen tason, jolloin laumasuoja toteutuu. Kuitenkin rokotteista kieltäytyjiäkin on ja Suomessa joillain alueilla rokotteita otetaan vastaan suositeltua vähemmän, jolloin näillä alueilla tarttuvien tautien lisääntyvä esiintyminen ja epidemioiden riski kasvavat. Vanhempien rokotusasenteita ja -tietämystä on tutkittu melko vähän, mutta opinnäytetyössä teetetyn tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin yhteneväisiä aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Aiheen vähäisen tutkimisen vuoksi aiheesta voisi teettää lisää tutkimuksia. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi vanhempien rokotustietämyksen ja rokottamattomuuteen johtavien syiden kattavampi tutkiminen. The purpose of the thesis was to find out the attitudes and knowledge of parents of 0–1-year-old children as to the vaccines given to their children according to the Finnish vaccination program and the factors that influence their attitudes and knowledge. The study aimed to provide information on parents’ attitudes and knowledge regarding the first year of vaccination. The personal aim of the authors was to get to know the vaccines inclued in the Finnish vaccination program. Qualitative research was used as the research method. The research material was collected through an individual thematic interview (N=3) and the interview material was then processed with materialbased content analysis.
There were four main categories after reduced processing of the content of interview material: factors influencing vaccine knowledge, vaccine knowledge of the interviewees, factors influencing vaccine attitudes, and vaccine attitudes of the interviewees. Based on the results of the study, vaccination knowledge is influenced by the information provided by the clinic, self-search of information and watching media, the information obtained from home, and lack of information.The parents' vaccination knowledge was influenced by the perception of the necessity of vaccination and disease prevention, partial knowledge of the Finnish vaccination program and the diseases to be vaccinated, trust in the information provided by the clinic and the use of a vaccination card provided by the clinic to confirm things.The study also looked at the vaccination attitudes of parents and the factors that influence them. The study identified four factors that influenced vaccination attitudes: health professionals' attitude to vaccination, families’ and childhood homes’ attitude, spread of knowledge, rumors and beliefs, and the personal level of education. In the study there were five factors influencing the vaccination attitudes of the parents: a positive vaccination attitude, a desire to protect the child, a trust in the health care system and scientific research, concerns about an increase in non-vaccination, and support for a voluntary vaccination model.
In Finland, vaccines are generally perceived positively and vaccination coverage rates reach the recommended percentage level to achieve herd protection. However, there are also vaccine refusers, and in some areas, vaccines are being received less than recommended, which increases the incidence of infectious diseases in these areas and increases the risk of epidemics. Although little research has been done on the vaccination attitudes and knowledge of parents, the results of the research conducted in this thesis are consistent with previous research findings. Due to the limited research on the subject, further studies could be useful. Further research topics could include for example a more comprehensive study of parents' vaccination knowledge and the causes leading to non-vaccination.
Sisällönanalyysin haastatteluaineiston pelkistämisessä aineistosta muodostui neljä pääluokkaa, joiden kautta tutkimustuloksia käsitellään. Pääluokkia ovat: rokotustietämykseen vaikuttavat tekijät, haastateltavien rokotustietämys, rokotusasenteisiin vaikuttavat tekijät ja haastateltavien rokotusasenne. Tutkimustulosten perusteella rokotustietämykseen vaikuttavat neuvolan tarjoama tieto, tiedon omatoiminen etsiminen ja eri medioiden seuraaminen, kotoa saatu tieto sekä puutteellinen tiedonsaanti. Haastatteluun osallistuneiden vanhempien rokotustietämykseen vaikuttivat käsitys rokottamisen tarpeellisuudesta ja tautien ennaltaehkäisemisestä, osittainen tietämys suomalaisesta rokotusohjelmasta ja sairauksista, joita vastaan rokotetaan, luottamus neuvolan tarjoamaan tietoon rokotuksista sekä neuvolasta saadun rokotuskortin käyttö asioiden varmistamiseksi. Tutkimuksella selvitettiin myös vanhempien rokotusasenteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Rokotusasenteisiin vaikuttavia tekijöitä nousi tutkimuksessa esille neljä, joita olivat terveydenhuollon asiantuntijoiden rokotusmyönteisyys, lapsuuden kodin ja lähipiirin asenteet, tiedon, huhupuheiden ja uskomusten leviäminen sekä henkilön oma koulutustaso. Tutkimukseen osallistuneiden vanhempien rokotusasenteisiin vaikuttavia tekijöitä oli viisi, joita olivat tulosten mukaan myönteinen rokotusasenne, halu suojella lasta, luottamus terveydenhuoltojärjestelmään ja tieteelliseen tutkimukseen, huoli rokottamattomuuden lisääntymisestä sekä vapaaehtoisen rokotusmallin kannattaminen.
Suomessa yleisesti rokotteisiin suhtaudutaan myönteisesti ja rokotuskattavuusluvut saavuttavat suositellun prosentuaalisen tason, jolloin laumasuoja toteutuu. Kuitenkin rokotteista kieltäytyjiäkin on ja Suomessa joillain alueilla rokotteita otetaan vastaan suositeltua vähemmän, jolloin näillä alueilla tarttuvien tautien lisääntyvä esiintyminen ja epidemioiden riski kasvavat. Vanhempien rokotusasenteita ja -tietämystä on tutkittu melko vähän, mutta opinnäytetyössä teetetyn tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin yhteneväisiä aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Aiheen vähäisen tutkimisen vuoksi aiheesta voisi teettää lisää tutkimuksia. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi vanhempien rokotustietämyksen ja rokottamattomuuteen johtavien syiden kattavampi tutkiminen.
There were four main categories after reduced processing of the content of interview material: factors influencing vaccine knowledge, vaccine knowledge of the interviewees, factors influencing vaccine attitudes, and vaccine attitudes of the interviewees. Based on the results of the study, vaccination knowledge is influenced by the information provided by the clinic, self-search of information and watching media, the information obtained from home, and lack of information.The parents' vaccination knowledge was influenced by the perception of the necessity of vaccination and disease prevention, partial knowledge of the Finnish vaccination program and the diseases to be vaccinated, trust in the information provided by the clinic and the use of a vaccination card provided by the clinic to confirm things.The study also looked at the vaccination attitudes of parents and the factors that influence them. The study identified four factors that influenced vaccination attitudes: health professionals' attitude to vaccination, families’ and childhood homes’ attitude, spread of knowledge, rumors and beliefs, and the personal level of education. In the study there were five factors influencing the vaccination attitudes of the parents: a positive vaccination attitude, a desire to protect the child, a trust in the health care system and scientific research, concerns about an increase in non-vaccination, and support for a voluntary vaccination model.
In Finland, vaccines are generally perceived positively and vaccination coverage rates reach the recommended percentage level to achieve herd protection. However, there are also vaccine refusers, and in some areas, vaccines are being received less than recommended, which increases the incidence of infectious diseases in these areas and increases the risk of epidemics. Although little research has been done on the vaccination attitudes and knowledge of parents, the results of the research conducted in this thesis are consistent with previous research findings. Due to the limited research on the subject, further studies could be useful. Further research topics could include for example a more comprehensive study of parents' vaccination knowledge and the causes leading to non-vaccination.