Onnistuinko tänään- jaksanko huomenna?: Kertomuksia työn kokemuksista kotihoidossa
Chrons, Aija (2020)
Chrons, Aija
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001231531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001231531
Tiivistelmä
Kotihoito on osoittautunut vanhustenhuollon kuormittavimmaksi sektoriksi lähes kaikkien työntekijöiden osalta. Kotihoidon tehostamisen ja matalan resurssoinnin lopputuloksena henkilöstö on kokenut kiireen ja kuormittuneisuuden lisääntyneen. Suomalaisen kotihoidon työntekijöiden työpaineen nousu on noussut Pohjoismaiden korkeimmalle tasolle. Kotihoitoa on pidetty kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon painopistealueena kaikissa kunnissa.
Tämän kehittämistutkimuksen tavoitteena oli kuvata työntekijöiden kokemuksia työstään Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kunnassa, jossa kotihoito on ollut uutisoinnin kohteena työntekijöiden kuormittuneisuuden ja asiakaspalautteiden vuoksi. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millaisia ovat kotihoidon työntekijöiden onnistumiseen ja jaksamiseen liittyvät kokemukset heidän omasta työstään? 2) Millaisia ratkaisuja kotihoidon työntekijät kehittäisivät onnistumisen ja jaksamisen lisäämiseksi.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena yksilöhaastattelujen ja työpajan muodossa. Yksilöhaastatteluissa käytettiin kerronnallista eli narratiivista lähestymistapaa, jossa oltiin kiinnostuneita yksilön vapaasti kertomista tarinoista ja kokemuksista.
Tuloksina syntyivät tarinat onnistumisen ja jaksamisen kokemuksista kotihoidon työssä. Onnistumisen kertomuksiin sisältyivät työntekijän kokema autonomia ja ilo kyvykkyydestä, merkitykset asiakkaiden kohtaamisista sekä oman työyhteisön arvokas tuki. Työssä kuormittumisen ja jaksamisen tarinat liittyivät työssä turhautumiseen ja motivaation laskuun, työssä väsymiseen sekä haasteisiin johtajuuteen liittyvissä näkökulmissa ja kokemuksissa. Työntekijät toivat myös tiimien toimivuuteen ja tiimityöhön liittyviä kehittämistarpeita esille. Tiimit nähtiin itsessään kehittämisen kohteena. Myös esimiehiltä kaivattiin lisää vuorovaikutuksellista yhteistyötä, henkilökohtaista palautetta sekä panostamista organisointiin. Uuden organisaation toimivuuteen esitettiin selkeyttä ja koulutusta itseohjautuvuuden kehittämiseen. Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö tuo tietoa erityisesti kotihoidon toimialalle ja sen johtamiselle. Henkilöstön kokemuksia ja tarinoita voidaan hyödyntää työntekijöiden työhyvinvoinnin, työilmapiirin ja johtamisen kehittämisessä. Lisäksi työllä on mahdollisuus avartaa sosiaali- ja terveysalan päättäjien tietoisuutta kotihoidon tilanteesta.
Tämän kehittämistutkimuksen tavoitteena oli kuvata työntekijöiden kokemuksia työstään Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kunnassa, jossa kotihoito on ollut uutisoinnin kohteena työntekijöiden kuormittuneisuuden ja asiakaspalautteiden vuoksi. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millaisia ovat kotihoidon työntekijöiden onnistumiseen ja jaksamiseen liittyvät kokemukset heidän omasta työstään? 2) Millaisia ratkaisuja kotihoidon työntekijät kehittäisivät onnistumisen ja jaksamisen lisäämiseksi.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena yksilöhaastattelujen ja työpajan muodossa. Yksilöhaastatteluissa käytettiin kerronnallista eli narratiivista lähestymistapaa, jossa oltiin kiinnostuneita yksilön vapaasti kertomista tarinoista ja kokemuksista.
Tuloksina syntyivät tarinat onnistumisen ja jaksamisen kokemuksista kotihoidon työssä. Onnistumisen kertomuksiin sisältyivät työntekijän kokema autonomia ja ilo kyvykkyydestä, merkitykset asiakkaiden kohtaamisista sekä oman työyhteisön arvokas tuki. Työssä kuormittumisen ja jaksamisen tarinat liittyivät työssä turhautumiseen ja motivaation laskuun, työssä väsymiseen sekä haasteisiin johtajuuteen liittyvissä näkökulmissa ja kokemuksissa. Työntekijät toivat myös tiimien toimivuuteen ja tiimityöhön liittyviä kehittämistarpeita esille. Tiimit nähtiin itsessään kehittämisen kohteena. Myös esimiehiltä kaivattiin lisää vuorovaikutuksellista yhteistyötä, henkilökohtaista palautetta sekä panostamista organisointiin. Uuden organisaation toimivuuteen esitettiin selkeyttä ja koulutusta itseohjautuvuuden kehittämiseen. Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö tuo tietoa erityisesti kotihoidon toimialalle ja sen johtamiselle. Henkilöstön kokemuksia ja tarinoita voidaan hyödyntää työntekijöiden työhyvinvoinnin, työilmapiirin ja johtamisen kehittämisessä. Lisäksi työllä on mahdollisuus avartaa sosiaali- ja terveysalan päättäjien tietoisuutta kotihoidon tilanteesta.