Omaishoitajien tuen tarve ja omaishoitajien palvelujen kehittäminen: Kyselytutkimus Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen omaishoitajille
Ollila, Salla; Sarpola, Eija (2019)
Ollila, Salla
Sarpola, Eija
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001101190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001101190
Tiivistelmä
Omaishoitajuuden kehittäminen on ajankohtainen aihe, koska väestö ikääntyy koko ajan. Lisääntyvään hoidon tarpeeseen vastataan nyt myös omaishoitajien määrää lisäämällä. Valtakunnallisissa suosituksissa kotiin tarjottavat palvelut ovat ensisijaisia ikäihmisten palveluja, ja kotona asuu koko ajan yhä heikompikuntoisia vanhuksia. Omaishoito omalta osaltaan myös mahdollistaa ikäihmisten pidemmän asumisen kotona. Suurin osa omaishoitajista on itsekin iäkkäitä, ja hoitaa kotona omaa puolisoaan. Korkea ikä ja työn kuormittavuus altistavat omaishoitajat uupumukselle. Tämän vuoksi heidän hyvinvointiinsa ja tukemiseen tulisi kiinnittää jatkossa aiempaa enemmän huomiota.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen omaishoitajien kokemuksia olemassa olevista, heille suunnatuista palveluista sekä niiden mahdollisista kehittämiskohteista. Tavoitteena on, että jatkossa kunnat voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia kehittäessään palveluiltaan, jotta tukimuodot ja tuen tarpeet kohtaisivat paremmin. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen alueella toimivilta omaishoitajilta kyselylomakkeen avulla. Kysely toteutettiin paperisella lomakkeella, joka postitettiin kaikille kuntien kanssa omaishoitosopimuksen tehneille omaishoitajille. Vastausprosentti oli 48,5 %.
Suurin osa kyselyyn vastanneista oli mielestään saanut riittävästi tukea omaishoitajana toimimiseen, ja tukimuodot olivat vastanneet heidän tarpeitaan. Vapaiden aikainen sijaishoito ja sen järjestäminen nousi keskeisenä asiana esille. Sijaishoidon toivottiin yhä enemmän järjestyvän kotiin. Vastausten perusteella myös lyhytaikaiselle, muutaman tunnin mittaiselle sijaishoidolle olisi tarvetta. Suurin osa omaishoitajista kokee uupumusta työssään sekä kokee sen henkisesti raskaaksi. Kuitenkin lakisääteisiä vapaita käytettiin melko vähän ja suuri osa vastaajista koki, ettei niille ole tarvetta. Omaishoitajat myös kokevat tarvitsevansa tukea heille sopivien tukimuotojen löytämiseksi.
Keskeisiä kehittämiskohteita vastausten perusteella ovat vapaiden aikaisen sijaishoidon järjestäminen sekä lyhytaikaisen hoidon järjestäminen. Sijaishoidon järjestämistä tulisi monipuolistaa ja kannustaa omaishoitajia vapaiden käyttöön, ettei uupumista tapahtuisi. Kuntien tulisi myös mahdollistaa tukimuotojen käyttäminen tarjoamalla yksilöllisiä palveluja omaishoitotilanteen mukaan. Erityisesti lasten omaishoitajat toivoivat heille suunnattuja palveluja. Myös omaishoitajien tiedottaminen ja neuvonta nousivat yhdeksi kehittämiskohteeksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen omaishoitajien kokemuksia olemassa olevista, heille suunnatuista palveluista sekä niiden mahdollisista kehittämiskohteista. Tavoitteena on, että jatkossa kunnat voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia kehittäessään palveluiltaan, jotta tukimuodot ja tuen tarpeet kohtaisivat paremmin. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen alueella toimivilta omaishoitajilta kyselylomakkeen avulla. Kysely toteutettiin paperisella lomakkeella, joka postitettiin kaikille kuntien kanssa omaishoitosopimuksen tehneille omaishoitajille. Vastausprosentti oli 48,5 %.
Suurin osa kyselyyn vastanneista oli mielestään saanut riittävästi tukea omaishoitajana toimimiseen, ja tukimuodot olivat vastanneet heidän tarpeitaan. Vapaiden aikainen sijaishoito ja sen järjestäminen nousi keskeisenä asiana esille. Sijaishoidon toivottiin yhä enemmän järjestyvän kotiin. Vastausten perusteella myös lyhytaikaiselle, muutaman tunnin mittaiselle sijaishoidolle olisi tarvetta. Suurin osa omaishoitajista kokee uupumusta työssään sekä kokee sen henkisesti raskaaksi. Kuitenkin lakisääteisiä vapaita käytettiin melko vähän ja suuri osa vastaajista koki, ettei niille ole tarvetta. Omaishoitajat myös kokevat tarvitsevansa tukea heille sopivien tukimuotojen löytämiseksi.
Keskeisiä kehittämiskohteita vastausten perusteella ovat vapaiden aikaisen sijaishoidon järjestäminen sekä lyhytaikaisen hoidon järjestäminen. Sijaishoidon järjestämistä tulisi monipuolistaa ja kannustaa omaishoitajia vapaiden käyttöön, ettei uupumista tapahtuisi. Kuntien tulisi myös mahdollistaa tukimuotojen käyttäminen tarjoamalla yksilöllisiä palveluja omaishoitotilanteen mukaan. Erityisesti lasten omaishoitajat toivoivat heille suunnattuja palveluja. Myös omaishoitajien tiedottaminen ja neuvonta nousivat yhdeksi kehittämiskohteeksi.