Intotalo Oy:n valmennuksen vaikutus pk-yrityksen avainhenkilöihin
Ruuska, Maria (2019)
Ruuska, Maria
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001021007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001021007
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tehtiin asiakaskysely ja selvitettiin, miten Intotalo Oy:n valmennus on vaikuttanut valmennukseen osallistuviin pk - yritysten avainhenkilöihin. Avainhenkilöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa päällikköä, esimiestä, johtajaa tai henkilöä, jonka titteli on jokin muu mutta toimii vastaavissa työtehtävissä. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi valmennusyritys Intotalo Oy. Tutkimuksen avulla kartoitettiin Intotalo Oy:n asiakkaiden tyytyväisyystaso valmennukseen ja pyrittiin löytämään potentiaalisia parannusehdotuksia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui Balanced Scorecard eli tasapainotetuista tuloskorteista sekä vaikuttavan valmennuksen taustateoriasta, joka käsittää erilaiset ihmiskäsitykset, osaamisvaatimukset sekä oppimismallit. Oppimismalleissa teoria keskittyy Kolbin oppimisenkehään sekä Partasen aivoteolliseenmalliin.
Tutkimus toteutettiin triangulaato kyselynä. Osallistujille lähetettiin sähköpostilla linkki Google Forms-kyselylomakkeeseen. Kyselylomakkeessa oli sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia kysymyksiä. Osallistujista 28 vastasi kyselyyn.
Asiakkaiden tyytyväisyystasoa kartoittaessa selvisi tutkimuksessa, että osallistujat ovat tyytyväisiä valmentajien osaamiseen, menettelytapoihin sekä valmentajien käyttämiin esimerkkeihin ja työkaluihin. Osallistujien mielestä oli hyödyllistä varata aika valmennukselle ja he kokivat valmennuksen käytännön läheiseksi.
Valmennuksesta seuranneet hyödyt, joilla on suora yhteys yrityksen talouteen, on tulosten perusteella hankala osoittaa. Tutkimuksen tuloksissa näkyi kuitenkin selkeästi poikkeama vastausten linjasta tässä kohdassa. Voidaan nähdä useita syitä sille, miksi on hankala osoittaa selkeästi valmennuksen hyöty yrityksen tuloksen kannalta. Osallistujien valmennuksen ajankohdalla on varmasti oma merkityksensä. Mikäli valmennus on juuri päättynyt, ei voida olettaa että konkreettiset toimet olisivat jo tuottaneet näkyvää hyötyä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui Balanced Scorecard eli tasapainotetuista tuloskorteista sekä vaikuttavan valmennuksen taustateoriasta, joka käsittää erilaiset ihmiskäsitykset, osaamisvaatimukset sekä oppimismallit. Oppimismalleissa teoria keskittyy Kolbin oppimisenkehään sekä Partasen aivoteolliseenmalliin.
Tutkimus toteutettiin triangulaato kyselynä. Osallistujille lähetettiin sähköpostilla linkki Google Forms-kyselylomakkeeseen. Kyselylomakkeessa oli sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia kysymyksiä. Osallistujista 28 vastasi kyselyyn.
Asiakkaiden tyytyväisyystasoa kartoittaessa selvisi tutkimuksessa, että osallistujat ovat tyytyväisiä valmentajien osaamiseen, menettelytapoihin sekä valmentajien käyttämiin esimerkkeihin ja työkaluihin. Osallistujien mielestä oli hyödyllistä varata aika valmennukselle ja he kokivat valmennuksen käytännön läheiseksi.
Valmennuksesta seuranneet hyödyt, joilla on suora yhteys yrityksen talouteen, on tulosten perusteella hankala osoittaa. Tutkimuksen tuloksissa näkyi kuitenkin selkeästi poikkeama vastausten linjasta tässä kohdassa. Voidaan nähdä useita syitä sille, miksi on hankala osoittaa selkeästi valmennuksen hyöty yrityksen tuloksen kannalta. Osallistujien valmennuksen ajankohdalla on varmasti oma merkityksensä. Mikäli valmennus on juuri päättynyt, ei voida olettaa että konkreettiset toimet olisivat jo tuottaneet näkyvää hyötyä.