TERVETULOA MEILLE! Haukiputaan hyvinvointikeskuksen vastaanotto - Perehdyttäjän käsikirja
Väinämö, Mari (2019)
Väinämö, Mari
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326594
Tiivistelmä
Henkilöstön jaksaminen ja pysyvyys sekä hiljaisen tiedon siirtyminen ovat tämän päivän hoitotyön haaste, jota lähitulevaisuudessa vain lisää suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Opinnäytetyössä on etsitty syvempää ymmärrystä perehdytyksen nykytilaan ja sen haasteisiin. Tarkastelun lähtökohtana on Yle vuonna 2015 julkaisema artikkeli, jossa uutisoitiin huonon perehdytyksen pelottavan nuoret sairaanhoitajat pois alalta.
Opinnäytetyössä on osallistavin menetelmin kehitetty hyvinvointikeskuksen vastaanottotyön perehdytysprosessia laatimalla yksikkökohtainen perehdyttäjän käsikirjan perehdyttämisen tueksi. Yhteisöllisin ideointimenetelmin kerätystä aineistosta, deduktiivista sisällönanalyysia käyttäen, nousi vastaanottotyön perehdytyksen osa-alueet; ammattitaidon vahvistaminen, työn hallinta ja kliininen osaaminen. Analyysin pohjalta on laadittu sähköinen perehdyttäjän käsikirja, jossa organisaation yleiset perehdytyksen osa-alueet sekä vastaanottotyön perehdytyksen osa-alueet on kerätty hyperlinkein. Perehdyttäjän käsikirja tulisi nähdä työkaluna, jonka sisällön avulla perehdytys voidaan toteuttaa lineaarisesti, ensivaiheessa tarkastelemalla vastaanottotyön perusosaamisen työkaluja ja kokemuksen karttuessa sisällön avulla, ammattitaitoa voidaan syventää aina asiantuntijuuteen saakka
Tulosten perusteella hyvällä perehdytyksellä voidaan vastata ammattitaidon vahvistamiseen, työn hallintaan ja kliiniseen osaamiseen liittyviin kysymyksiin. Käyttämällä perehdyttäjän käsikirjaa organisaation yleisten perehdytysohjeiden, hyvinvointipalveluiden perehdytysohjelman ja hyvinvointipalveluiden sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan perehdytyslomakkeen lisänä, voidaan varmistaa, että perehdytykseen käytettävä tieto on yhdenmukaista, ajantasaista ja se on helposti löydettävissä. Käsikirja ei yksiselitteisesti poista henkilökuntarakennemuutoksesta syntynyttä perehdyttämisen ongelmaa, vaan hyöty tulee näyttää kokemuksen ja testaamisen kautta, niin lisääntyneenä työhyvinvointina kuin ammattitaidon ja kliinisen osaamisen vahvistumisena.
Opinnäytetyössä on osallistavin menetelmin kehitetty hyvinvointikeskuksen vastaanottotyön perehdytysprosessia laatimalla yksikkökohtainen perehdyttäjän käsikirjan perehdyttämisen tueksi. Yhteisöllisin ideointimenetelmin kerätystä aineistosta, deduktiivista sisällönanalyysia käyttäen, nousi vastaanottotyön perehdytyksen osa-alueet; ammattitaidon vahvistaminen, työn hallinta ja kliininen osaaminen. Analyysin pohjalta on laadittu sähköinen perehdyttäjän käsikirja, jossa organisaation yleiset perehdytyksen osa-alueet sekä vastaanottotyön perehdytyksen osa-alueet on kerätty hyperlinkein. Perehdyttäjän käsikirja tulisi nähdä työkaluna, jonka sisällön avulla perehdytys voidaan toteuttaa lineaarisesti, ensivaiheessa tarkastelemalla vastaanottotyön perusosaamisen työkaluja ja kokemuksen karttuessa sisällön avulla, ammattitaitoa voidaan syventää aina asiantuntijuuteen saakka
Tulosten perusteella hyvällä perehdytyksellä voidaan vastata ammattitaidon vahvistamiseen, työn hallintaan ja kliiniseen osaamiseen liittyviin kysymyksiin. Käyttämällä perehdyttäjän käsikirjaa organisaation yleisten perehdytysohjeiden, hyvinvointipalveluiden perehdytysohjelman ja hyvinvointipalveluiden sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan perehdytyslomakkeen lisänä, voidaan varmistaa, että perehdytykseen käytettävä tieto on yhdenmukaista, ajantasaista ja se on helposti löydettävissä. Käsikirja ei yksiselitteisesti poista henkilökuntarakennemuutoksesta syntynyttä perehdyttämisen ongelmaa, vaan hyöty tulee näyttää kokemuksen ja testaamisen kautta, niin lisääntyneenä työhyvinvointina kuin ammattitaidon ja kliinisen osaamisen vahvistumisena.